19.12.

Rando! huusin kun saavuin tallille. Pörröinen poni ravasi tarhansa portille. Kaikki lumi oli sulanut pois ja maa oli hieman vetinen. Hain oikkuilevan pojan tarhasta. - Soo poika, sanoin. Hillitsin oria ennen karsinaan pääsyä. Annoin sille tallissa rehut ja odotin että se saisi syötyä. Putsasin sen ruokakupin ja vesiautomaatin. Poni tunki kokoajan tielle ja jouduin palauttamaan sen takaisin ruotuun muutaman kerran. Pesun jälkeen hain ponin harjat ja harjasin Randon huolellisesti. Se oli nopeasti tehty, sillä se seisoi kiltisti paikallaan nauttien harjan vedoista. Kavioita putsattaessa ongelmia tuli. Rando pamautteli kavioita lattuiaan, survoi varpaitani ja potki. Viimein sain putsattua viimeisenkin kavion ja hain satulan ja suitset. Varustin ponin ja talutin sen kentälle. Vedin jalustimet alas ja kiristin satulavyön. Sitten ponnistin pyörivän ponin selkään ja lähdimme kiertämään kenttää pitkin ohjin. Kävelimme noin vartin ja koosin sitten ohjat. Rando heitti pari pukkia ja kieltäytyi pysähtymästä. Pidättelin sitä, tein voltteja ja yriin saada sen asettumaan ja pysähtymään. Se vertyi pian, mutta ori pisti vain vastaan. Työskerntelin käynnissä pitkään ja vihdoin sain Randon keskittymään edes vähän ja tapumaan haluamallani tavalla. Se totteli kymmenen minuuttia ja raviin siirryttäessä sama runba jatkui. Sain käyttää kaikkia taitojani, jotta lopputunnista pääsimme hiukan edes laukkaamaan. En työskennellyt ponin kanssa vielä kunnoll laukassa. Kun olin tunnin ratsastanut, jäähdyttelin Randon ja vein sen talliin. Otin varusteet pois ja kiinnitin sen vetosolmulla kiinni. Hoidin sen ripeästi ja päästin sen vielä tarhaan. Siivosin itse sen karsinan ja laitoin heinää sille valmiiksi karsinaan. Ja kun toin sen sisälle, se pinkaisi karsinaansa rouskuttamaan heiniä. Pesin sen tomuiset harjat vielä ennen lähtöäni.