Hauskuutta luvassa!

Voi miten ihanaa! Aurinko paistaa, linnut laulaa ja on kuuma kesä.Astelin tallinpihalle ja menin heti moikkaamaan Karosia.Karos oli pistetty tarhaan nauttimaan leppoisasta aamupäivästä.Annoin sille porkkanan ja otin sen riimuseen.Päätin oitis mennä liikuttamaan rakasta hoitoheppaani! Talutin Karosin viileähköön talliin ja sidoin sen huolellisesti kiinni.Sitten otin sen harjapakin ja aloiyin urakan.Harjasin pitkin ja reippain vedoin Karosin karvaa puhtaaksi.N.½h puunaamisen jälkeen tuloksia alkoi näkyä.Jatkoin vielä hieman ja siirryin sitten kavioiden pariin.Huolsin jalat ja kaviot ja selvitin jouhet! Tadaa! Heppa oikeassa juhla kunnossa.

Hain satulan ja suitset satulahuoneesta ja nostin kevyen satulan heposen selkään.Kirkkaan oranssi huopa väläytti myös Karosin kesämieltä.Satuloituani hevosen pujotin vikkelästi suitset hevosen päähän ja taputin sen lihaksikasta kaulaa.Samassa eräs tyttö pyyhälsi paikalle.
-Heippa oletko Wonder? Tyttö kysyy.Nyökkäsin hymyillen.
-Haluaisitko lähteä kanssani maastoon, Amar ehdotti että voisimme tehdä yhtrisen lenkin?Hän kysyy.
-Joo totta kai, hihkaisen innosta.
-Onko hevosesi jo varustettu?Kysyin.
-On mutta odottelemme Strillan kanssa pihalla, Tyttö vastaa ja poistuu.
-Mahtavaa, ihanaa saada maastoseuraa! Hihkaisin Karosille ja pistin sille vielä suojat.Hetken kuluttua seisoimme keskelle tallipihaa ja värkkäsimme jalustimia oikean mittaisiksi ja satulavöitä kireiksi.Sitten kapusimme ratsailla ja pyyhälsimme reippaassa käynnissä pois paikalta.

Hevoset kulkivat peräkkäin pitkin tien reunaa.Strilla oli kaunis holstein tamma ja kulki ylvään neitimäisesti Cinnamon alla.Käveltyämme tätä tallille johtavaa maalaistietä jo n.2km kokosimme ohjat.Edessämme näkyi vain loputtoman pitkä ja tyhjä suora jota reunustivat kellertävät pellot ja niityt.Kokosimme ohjat ja siirryimme raviin.Juttelimme taukoamatta milloin mistäkin.Ensin aihe oli helppo alottaa hevosista mutta pian se siirtyi elokuvissa nyt pyöriviin uutuus leffoihin ja kaikesta huolehtiviin ja mariseviin vanhempiimme.Ravasimme pitkän suoran loppuun asti kunnes käännyimme pienelle metsäpolulle jota reunustivat ylikasvaneet suuret vaahterat.Hevoset pidettiin hetken matkaa käynnissä ja hiljaisuus laskeutui yllemme.Satulat narisivat ja hevoset pärskivät.

Kapusimme jyrkän metsäpolun ylös mäen kukkulalle.Siellä hevoset saivat hetken katsella ympärilleen ja minä ja Cinnamon ihastelimme kauniita maisemia johon kuului myös solisevan puron kevyt laulu.Sitten käänsimme hevoset kohti toista ylämäkeä ja painoimme kevyesti pohkeemme niiden kylkiin.Cinnamonla oli pieniä ongelmia saada Strilla kiiveämään kivikkoista mäkeä mutta reippailla avuilla ja luottavaisella istunnalla tamma lähti lopulta kiipeämään vastentahtoisesti ylös.Karos kompuroi eteenpäin ja sain moneen moneen otteeseen käskeä sitä rauhoittumaan jotta se malttoin katsoa jalkoihinsa.Lopulta pääsimme kivikkoisen polun ylös ja takaisin pehmeälle ja kevyelle niittytielle.
-Ravataanko?Kuului edestä Cinnamon huuto.
-Jep,huikkasin takaisin ja siirsimme hevoset kevyeeseenraviin.Tuuli humisi korvissamme kun hevoset köpöttelivät reipasta ravia alas tieltä.Tämä oli hevosille tuttu laukkapolku joten moneen otteeseen sai ainakin Cinnamon tehdä töitä hevosensa kanssa kun Strilla yritti ryöstää laukkaan.Päättäväisesti ravasimme kuitenkin tietä pitkin kunnes käännyimme toiselle peltotielle ja siirryimme käyntiin.Tervehdimme puolituttua maanviljeliää joka hoiteli viljelmiään.Strilla hyppi edessämme ja olisi niin hurjan mielusti laukannut että se vain heitti päätään kiukkuisesti kunnes uskoi Cinnamon käskyjä.Peltotieltä poikkesimme takaisin metsään jossa polku oli kapea ja täynnä oksia ja risuja.Kuljimme sitä muutaman metrin kunnes pääsimme leveälle suljetulle kärrytielle.
-Haluatko laukata vai jätetäänkö se osuu kentälle?Cinnamon kysyi.
-Olisi se kyllä mukavaa mutta kai hevoset pysyvät otteissamme?Kysyin epäluuloisesti.
-Pysyvät pysyvät sitä paitsi tämä tie päättyy vanhalle roskikselle joten siitä kauemmaksi ei edes urheat ratsumme pysty jatkamaan laukkaansa, Cinnamon vakuutti.
-No siinä tapauksessa, naurahdin.Siirryimme harjoitusravin kautta laukkaan.Cinnamon istui syvällä Strillan satulassa ja piti hevosen huolellisesti hallinassaan.Annoin Karosin venyttää askeltaan ja nauttia maastolaukasta.Karosin kaviot iskeytyivät pehmeään polkuun ja heittivät pölyä ja hiekkaa taaksepäin.N.500m laukkapätkän jälkeen hillitsimme hevosiamme ja taputimme niitä tosi paljon.
-Hieno poika,mutisin Karosin korvaan ja astuimme käynnissä tiheään metsikköön.Puuskuttavat hevoset etenivät pari kymmentä metriä pitkin tiheää metsikköä kunnes pääsimme takaisin tielle.Nyt olimme taas tallitiellä joten annoimme hevosille hieman ennemmän ohjaa ja kävelimme loput 2km tallille.

Talli pihaan saavuttuamme hevoset seisahtuivat rinnakkain.Laskeuduimme ratsailta ja nostimme jalkkarit.Sitten nostin ohjat kaulan yli ja kiitin Strillaa ja Cinnamonaa mukavasta reissusta.Hymyillen palasimme Karosin kanssa karsinalle.Riisuin Karosilta varusteet ja pistin sen riimunarun päähän käytävälle.Tarkistin jalat naarmujen ja kolhujen varalta mutta onneksemme mitään ei ollut.Sitten kylmäsin hieman hevosen jalkoja ennen kuin suin sen kumisualla tarkistin kaviot ja vein takaisin tarhaan.Toin sille kasan maukasta vihreää ruohoa ja tarkistin että sillä oli runsaasti vettä saatavilla.Sitten menin talliin siivoamaan karsinaa.Muistelin maastoretkeämme samalla kun loin lannat Karosin karsinasta ja pesin sen kaukakipon ja vesiautomaatin.Hymyillen vein tavarat paikoilleen ja lähdin kotiin.