Virtuaalitalli Heijastuksen päiväkirja jota kirjoittavat hoitajat, yksityisten omistajat ja tallin omistaja. Saattaa joskus sisältää muutakin asiaa..

maanantai 8. helmikuuta 2010

Hankitreenit pellolla!

Lunta tuiskutti hiljalleen alas taivaalta. Huristelimme alamäkeä alas kohti Heijastuksen tallia, yhdessä äitini kanssa. Hän pysäytti volvomme tallinpihalle jotta pääsin nousemaan kyydistä. Kävelin kolatun pihan poikki tarhalle, jossa Karos seisoskeli. Rautias Trakehner ori hörisi minulle ja tepasteli lumisessa aitauksessa. Nostin tarhan porttia hieman ja sain sen auki. Rapsutin Karosin silkkistä turpaa ja taputin sen lihaksikasta kaulaa. Pujotin riimun päähän ja maiskautin. Astelimme rauhassa pois tarhasta ja suuntasimme kulkumme kohti tallia. Samassa törmäsin Amariin, joka loi lantaa yhdestä tarhasta.
- Heippa! Huudahdin. Amar kääntyi ympäri ja hymy nousi hänen huulilleen.
- Huomen huomenta, mukavaa nähdä mitäs olette ajatelleet tänään tehdä? Amar kysyi ja nojasi talikkoonsa.
- Ajattelin että kun kevätkin rupeaa pikku hiljaa tulemaan niin haluisin vetää Karosin kanssa oikein kunnon hankitreenit tuolla pellolla, ja toivon etteivät ne ole viimeiset ennen kevättä, naurahdin.
- Wau, sepä onkin hyvä idea, no pitäkää te oikein tehotreenit siellä, Amar naurahti ja jatkoi lannan luomista.
- Jep pidetään, naurahdin ja vein Karosin sisälle talliin pääovesta. Suunnistimme oitis Karosin omalle karsinalle ja rupesin riisumaan loimea pois karsinan ulkopuolella. Ori steppaili vierelläni ja heitti vauhdikkaasti päätään. Sidoin sen hoitopaikalle ja vein loimen pikaisesti kuivumaan, samalla kun noudin Karosin harjat ja varusteet. Palattuani kiitin erästä tyttöä, kun hän oli katsonut Karosin perään sillä aikaa. Taputin hevosta ja rupesin harjaamaan sitä sualla. Karosille oli kasvanut suhteellisen paksu talvikarva ja se näytti varsin suloiselta paksun karvansa kanssa. Harjattuani Karosin sualla otin dandyn. Puhdistelin sillä rauhassa koko hevosen ja vaihdoin viimeiseksi pölyharjaan. Kun perusteellinen harjaus oli suoritettu, nappasin kaviokoukun ja asetuin Karosin rinnalle. Painauduin vasten hevosen oikeaa lapaa ja sanoin tarmokkaasti ”nosta”. Muutaman huomauttamisen jälkeen ori nosti jalkansa vihdoin ja viimein. Kehuin sitä ja puhdistin kaikki kaviot. Käärin siniset pintelit Karosin kaikkiin jalkoihin ja nostin satulan selkään. Kiristin vyötä pikku hiljaa vuoroin kummaltakin puolelta. Sen jälkeen napsautin riimun lukon auki ja sujautin riimun orin kaulalle. Kutittelin oria suupielistä ja sain kuin sainkin kuolaimet herran suuhun. Saatuani kaiken valmiiksi painoin kypärän päähäni ja astelimme tallin läpi pihalle.

Pihalla kiristin vielä vyötä ja laskin jalustimet. Heilautin itseni ratsaille ja kokosin ohjat. Huikkasin Amarille, että lähdemme pellolle ja siirryimme käyntiin. Päästyämme tutulle isolle lumen täyttämälle pellolle, liu´utin ohjia sormieni välistä ja annoin orin kävellä täysin vapain ohjin. Teimme pellolle ison ympyrän ja talloimme sinne jonkin näköisen uran. Pitkän kävelyn jälkeen, kokosin ohjat ja vaihdoimme suunnan. Painoin kevyesti pohkeeni herran kylkiin ja siirryimme raviin. Liikuttelin kuolainta Karosin suussa pitääkseni tuntuman pehmeänä ja hevosen hereillä. Kevensin rauhallisesti ja viestitin hevosellekin avuillani, ettei kiirettä ollut. Kun rauhallinen ja tasainen ravi alkoi löytyä, kokosin vielä hieman ohjia ja lähdimme tekemään voltteja, joilla harjoittelimme erityisesti oikeaa asetusta ja rauhallista meininkiä. Karos sai oikein urakalla tarpoa halki volttien korkeissa kinoksissa. Noin 10 minuutin ravailun jälkeen otimme kokorataleikkaa jolloin suunta siis vaihtui. Vaihdoin kevennyksen ja asetuksen. Molemmat alkoivat lämmetä.

Istuin pian alas satulaan ja nojasin reilusti taakse, Karos hidasti käyntiin ja ansaitsi hurjan hienot rapsutukset. Lähdin ratsastamaan käyntiä lyhyemmäksi ja tarmokkaammaksi, ottamatta kumminkaan kaahailua mukaan. Karos pysyi hienosti tuntumalla eikä painanut kädelle lainkaan. Pidin istuntani tiiviinä ja pohkeeni hevosen ympärillä. Hienoa Karos, Karos alkoi astua hyvin takapäällään alle ja lyhentämään askelta oikeaoppisesti. Kehuin sitä ja pidin avut selvinä. Nyt nousi jo askelkin hienosti korkeammalle ja tarmokkuus kasvoi. Kävelimme aina pitkät sivut tässä upeassa tarmokkaassa ja lyhyt askelisessa käynnissä ja lyhyet sivut ravasimme rennossa harjoitusravissa. Neljän kierroksen jälkeen, alkoivat hikikarpalot nousta Karosin kaulalle, taputin hevosta ja jatkoimme matkaa nyt ihan normaalissa käynnissä. Hetken kävelyn jälkeen aloin taas herättelemään hevosta. Siirryimme harjoitusraviin ja lähdimme hakemaan tuntumaa peräänannolle.

Ensi alkuun teimme vain taivutteluja ja kun asetuskin lopulta löytyi, lähdin kokoamaan ravia paremmaksi. Karos asettui hienosti mutkissa ja meni voltitkin rauhallisesti ja alkoi hakea peräänantoa. Kehuin sitä ja varmistin kunnon ulko-ohjan tuen sekä leikittelin sisäohjalla. Viimein alkoi Karos hieman laskea päätään ja taipua peräänantoon. Kehuin sitä ja pidin käteni paikoillaan. Harjoittelimme hieman ravissa pohkeenväistöä sekä temponvaihteluja.

Pitkän ravityöskentelyn jälkeen hevonen allani, oli jo upeassa peräänannossa. Viestitin hevoselle tulevaa laukannostoa ja tein muutenkin valmistelut kuntoon. Sitten painoin kevyesti sisäpohkeellani ja heilautin hieman sisäjalan lantiota eteenpäin. Karos siirtyi laukkaan. Nojasin taakse, hillitsin hevosta, istuin tiiviisti satulaan ja lähdin ratsastamaan reipasta laukkaa ympyrällä. Aina välillä muistuttelin pohkeillani Karosia, ettei laukka tippunut reippaalle raville. Muutaman kierroksen laukkailun jälkeen ympyrällä, lähdin asettamaan hevosta ja hakemaan vieläkin parempaa rytmiä. Työskentelin vahvasti istunnallani, joka helpotti molempia. Kun asetus alkoi olla perillä, lähdin ratsastamaan laukkaa vielä hieman lyhyemmäksi, kumminkaan vaatimatta Karosilta liikoja.

Se sujui melko näppärästi. Karos ymmärsi apuni vallan hyvin ja toimi mielellään ja yhteistyöhaluisesti niiden mukaan. Kiitin sitä onnistuneesta suorituksesta ja vaihdoimme suunnan. Ravailimme ja kävelimme hetken toiseen suuntaan ennen uutta laukannostoa. Käynnissä Karos tarjosi jo peräänantoa, jolloin annoin sille mahdollisimman hyvän tuen ja vakaan käden. Nostimme peräänannosta laukan. Karos nosti laukan sulavasti, eikä lähtenyt turhia kiihdyttelemään. Ympyrällä sain sitä hieman toputella, mutta muuten hevonen pysyi vaivatta pyöreässä laukassa ja rauhallisessa tempossa. Tuntimme alkoi lähennellä loppuaan. Rummutin hevosen kaulaa kädelläni kiitokseksi ja laskimme kevyeeseen raviin. Annoin hieman vapaampaa ohjaa ja lähdimme tarpomaan ympäri valtavaa peltoa. Huolellisten ravailuiden jälkeen kävelimme vielä melkein 15min ennen paluuta tallille.

Kello läheni 13. kun ratsastimme tallipihalle. Liu´uin alas ratsailta ja nostin jalustimet. Aukaisin turparemmin ja löysäsin satulavyötä. Karos asteli mielellään lämpöiseen karsinaansa. Karsinassa riisuin siltä satulan ja suitset ja jätin sen juomaan vesiautomaatista. Satulahuoneessa tervehdin kahta hoitajaa, jotka puunasivat hoitohevostensa varusteita. Irrotin satulasta satulahuovan ja heitin sen pyykkikoriin, sen verran likainen ja hikinen se jo oli. Jätin satulan hetkeksi Karosin paikalle ja pesin kuolaimet. Kokosin suitset ja pistin ne Karosin satulan alle olevaan koukkuun. Pyyhin nopeasti suitset ja satulan kostealla liinalla ennen kuin kiinnitin satulaan uuden ja puhtaan satulahuovan. Kirjasin Karosin liikutusvihkoon tekemämme tehtävät ja kuinka hevonen oli käyttäytynyt ja nappasin harjapakin. Suuntasin kulkuni takaisin Karosin kaapille ja kaivoin sieltä herran fleeceloimen. Kaadoin ämpäriin kädenlämpöistä vettä ja nappasin sienen. Palasin Karosin karsinalle.

Karos oli ehtinyt jo juoda tarpeekseen, joten sujautin riimun sen päähän ja toin sen käytävälle. Pesin hiestä märän kaulan ja satulankohdan sekä valkoiset vaahdot pois ryntäiltä. Käärin lumesta märät pintelit pois orin jaloista ja tunnustelin jalkoja. Vasen etujalka tuntui hieman lämpimältä. Puhdistin jokaisen kavion ja tarkistin, että hokit olivat kireällä. Suin Karosin märän karvan ja heitin fleeceloimen selkään. Selvitin vielä jouhet ennen kuin suuntasimme kulkumme pesukarsinaan.

Karos hieman katsoi kärttyisästi ympärilleen, mutta seisahtui kumminkin pesuboksiin ja antoi minun sitoa itsensä kiinni. Nappasin letkun ja pistin veden hiljaiselle. Hieman Karos yritti laittaa vastaan, mutta luovutti kun huomasi asian koskevan vain etujalkaa. Jäähdyttelin jalkaa veden alla noin 10 minuuttia. Kehuin hevosta, laitoin letkun pois ja nappasin hyllyltä linimenttiä. Hieroin linimenttiä jalkaan ja pesin sitten käteni. Hain lämpöpintelin ja käärin sen jalan ympärille. Vein Karosin karsinaan ja toin sille kasan heinää. Palautin harjat satulahuoneeseen, vein pintelit kuivumaan ja lakaisin tallikäytävän.

Kävin sanomassa Amarille, että Karosilla oli ollut melko lämmin jalka, muttei se ontunut ja kerroin mitä olin siihen jalkaan pistänyt. Hän kiitti ja sanoi katsovansa jalkaa vielä illalla. Söin toimistossa eväitäni noin puolituntia. Samaan aikaan vilkuilin juuri tullutta hevoslehteä ja kuuntelin telkkarista tulevien ravien tuloksia. Päivä rullasi eteenpäin. Menin satulahuoneeseen, jossa nappasin nahan puhdistus aineet ja rupesin puhdistelemaan Karosin satulaa ja suitsia. Kiillotin koko rumban ja pistin ne sitten paikoilleen. Siivottuani jälkeni nappasin Karosin toppaloimen ja palasin tallin puolelle. Karosin karva oli jo kuivunut, joten otin fleeceloimen pois ja heitin toppaloimen tilalle. Vein orin tarhaan ja varmistin että virta kulki. Hain kottikärryt ja talikon ja suoritin siivoushommat Karosin karsinassa. Sitten lähdin kotiin.

1 kommentti:

  1. Oi miten ihanan yksityiskohtainen ja tarkka tarina! Ratsastaessasi pisti silmään miten ainakin pyrit käyttämään mahdollisimman pieniä apuja ja erityisesti istuntaa - erinomaista! :)

    VastaaPoista