23.10.

Ainaisten aikaisten aamuherätysten turruttamana heräsin aamulla ennen kuin armas herätyskelloni ehti pirahtaakaan. Häikäisevän upea alkava syysaamu ilmoitteli itsestään ohuiden ikkunaverhojen raosta (pahus, vihreät, paksut kesäverhot voineisi jo vaihtaa syksyisempiin ruskeisiin) enkä voinut jäädä makoilemaan sängyn pohjalle! Siispä kaappasin pikavauhtia vaatteet niskaan ja kuraisessa eteisessä kutsuin luokseni vielä lämpöä hohkavan takan ääressä lekotelleen koirani Borggasin, joka heilutti iloisesti häntäänsä ja haukahti leikkisästi tajutessaan että pääsisi ulos.

Kiidettyämme järven rantaan reipasta hölkkää ja pikajunavauhtia (kummin liikkui koira, kummin emäntä?), kasteltuamme itsemme siellä läpimäriksi (lue: Borggasin kasteltua meidät kummatkin läpimäriksi) ja muuten vain riehuttuamme kohmeisella tantereella hetken aikaa, saavuimme taas tallin pihaan, jonne oli jo valunut muutakin porukkaa: ahkerat tallityöntekijät Elina ja Ulrika aloittelivat töitään raahamalla heinäpaaleja ja karsinansiivoustarvikkeita pihan toisella puolella sijaitsevasta varastorakennuksesta talliin. Huomenet ja ilostuneen karvakasan haukunta leikkasivat ilmaa kiiruhtaessani pukemaan jotain lämpimämpää ja ennen kaikkea kuivempaa päälleni.

Kiskottuani koipieni suojiksi ikivanhat siniset ratsastushousut ja niskaani vähintään yhtä vanhan vihreän kevyttoppatakin kiiruhdin tallin toimistoon keittämään teetä ja tarjoilemaan muullekin talliväelle kiireessä tekaisemiani voileipiä. Hevosten rouskuttaessa tyytyväisinä omia rehuannoksiaan, jutustelin minä Elinan ja Ulrikan kanssa viileähkössä tallin toimistossa ja haaveilin vanhan kakluunin asennuttamisesta sinne. Miten ihanaa olisikaan nautiskella takkatulen loimussa kuumaa kaakaota jäädyttävän kylmän ajoretken jälkeen.. Siinä jutellessamme haaveilimme runsaslumisesta talvesta ja Elina ja Ulrika lievästi ilmaistuna riemastuivat ja hyppäsivät kattoon kun mietiskelin ääneen islanninhevostamman ostoa - olimme kaikki yhtä mieltä siitä että tölttäävä karvakasa olisi yliveto, erityisesti koska tallin edellisen sellaisen kuolemasta oli kuitenkin jo melkein vuosi!

"Noniin, jätetäänpä hevoshaaveet nyt hetkeksi sikseen ja mennään pitämään huolta niistä hevosista jotka tallissa jo meitä odottavat", totesin painokkaalla äänellä yrittäen pitää niin omat kuin muidenkin jalat edes jotenkin maan kamaralla. Upean ilman kunniaksi päätimme lähteä kaikki kolme yhdessä maastoon: minä maastovarmalla silmäterälläni Epulla, Elina reippaasti porskuttelevalla Peikolla ja Ulrika eläväisellä Rutulla. Tämän kolmikon kanssa maastoreissusta tulikin varsin vauhdikas! Hevosten päätösvallan vuoksi turhankin pitkäksi venynyt laukkapätkä ihmeen tasaisella ja pehmeällä sänkipellolla kirvoitti vedet ratsastajien silmiin ja hevoset päättivät tupsahtaa ojan yli metsäautotielle, jossa tulikin äkkihidastus tien vallanneiden oksien vuoksi. Koko matkan kaikki hevoset steppailivat enemmän tai vähemmän ja pakko myöntää että sain todella tehdä töitä pitääkseni Epun aisoissa: istuin tiiviisti satulassa ja taoin tasaiseen tahtiin puolipidätettä Epun sahatessa tien laidalta toiselle iloisin, korkein raviaskelin. Aivan lähellä kotia saimme parin tunnin lenkistä vähän väsähtäneet ratsumme hidastamaan kunnolla käyntiin ja uskalsimme antaa niille löysät ohjat. Siinä samalla ehdimme vähän ihastella ja ihmetellä päivän kauneuttakin: aurinko lämmitti mukavasti selkää siellä missä ei ollut enää varjoa, metsän varjoisassa siimeksessä taas maa loisti kuurasta valkoisena. Hevosten kaviot narskuivat kohmeisella, kovalla tiellä ja hengittäessä ilmaan pölähti lämpimiä höyrypilviä.

Saavuimme pihaan hikisten hevostemme kera ja hyppäsimme satuloista. Kun ratsut oli saatu riisuttua, kuivattua ja kunnolla loimitettua, päästimme ne tarhoihin rauhoittumaan ja auringon paisteesta nauttimaan. Yhtäkkiä minut valtasi suuri inspiraatio ja innostus kunnon kouluratsastusharjoitteluun, joten kaappasin takaisin tarhoilta tallille kulkiessani Demitesin mukaani - jo kovasti kasvanut nuorineito Demthene jäi tyynesti torkkumaan tarhakaverinsa Eledhwenin kylkeen äitinsä lähtiessä töihin. En ilmeisestikään ollut ainut kouluratsastuskärpäsen riivaama sinä aamuna, sillä kovaan ääneen Spencerille höpöttävä Elina kanniskeli tallissa koulusatulaa ja kankisuitsia orin karsinalle päin. Ulrika vilkaisi meitä ilmeisen närkästyneenä: karsinoiden siivouksen aloittelu jäisi yksin hänen huolekseen.. Virnistin hänelle muka lohduttavasti, minkä ansiosta sain osakseni entistäkin myrkyllisemmän katseen.

Maneesissa loikkasin hiukan kömpelösti aiempaa ratsuani reilusti suuremman tammani selkään ja väänneltyäni ja käänneltyäni hetken jalkojani ja itseäni muutenkin löysin mukavan asennon ja annoin Demille käskyn lähteä liikkeelle. Tamma lähti reippaasti eteenpäin piiitkin ja keinuvin askelin. Parantelin vielä ryhtiäni ja aloin sitten verrytellä Demiä käynnissä löysin ohjin, käyttäen pääasiassa painoapuani. Ratsuni totteli auliisti ja kääntyi ja vääntyi tasaisesti niin voltille kuin kahdeksikollekin. Kokosin ohjat ja treenattuani hetken aikaa pysähdyksiä ja peruutuksia pyysin Demin raviin: ravi nousi välittömästi ja nautin pitkista askelista joissa olin jo oppinut myötäilemään. Pohkeenväistöjen ja raviympyröiden jälkeen vahdattuani asetusta ja taivutusta kotkan silmin annoin sekä itselleni että Demille luvan hengähtää käynnissä pitkin ohjin. Maneesin ikkunoista valui sisään lämpöistä auringonvaloa joka kimmelsi koottua ravia keikuttelevan Spencerin kavioiden nostattamissa hiekkaryöpyissä. En voinut kuin hymyillä onnellisena katsellessani orin ryhdikästä menoa, tuntiessani allani ikioman tammani keinuvat askeleet ja kuunnellessani kotoisaa satuloiden narinaa, hevosten puuskutusta ja kavioiden tömähtelyä maneesin pehmeällä pohjalla. Voisiko tämän onnellisempi enää ihminen olla, erityisesti kun ulkona täydellisessä syysilmassa laidunsi liuta toinen toistaan hienompia, erilaisia hevos- ja ponipersoonia?

Ihasteltuani tarpeekseni elämäni tämänhetkistä täydellisyyttä havahduin taas ratsastamaan: vaadittuani Demiä hetken kokoamaan ja lisäämään niin käyntiään kuin raviaankin nostin laukan keskiympyrällä. Siinä pyysin ympyrän isontamista ja pienentämistä sekä temponvaihteluita. Demi toimi täydellisesti, pärskähteli välillä ja harppoi pitkillä askelillaan tasaisesti ja kauniisti taipuneena. Innostuin treenaamaan vielä laukanvaihtoja lävistäjällä ennen kuin maltoin hidastaa viileässä ilmassa höyryävän ratsuni rentoon raviin löysin ohjin ja lopulta käyntiin. Yhteistuumin Elinan kanssa päätimme käydä loppukävelyllä järven rannassa ja siinä kävellessä tulikin ylistettyä hevosia puolin jos toisin ja suunniteltua taas seuraavaa kouluvalmennusta omalle tallille..

Loppupäivä sujui normaaliin, kiireiseen tapaansa. Demthene käyttäytyi hienosti joskin vähän hupsusti maastokävelylenkillä työntäessään turpansa joka paikkaan ja saadessaan sitten pienimuotoisia sätkyjä. Gilda käyttäytyi samaisella lenkillä harvinaisen hienosti, vaikka yleensä onkin varsin samanlainen nuuskija kuin Demthene - nyt Gilda, tuo elävä karvapallo, vain porskutti menemään pikkuisilla poniaskelillaan ystävänsä edellä, haluten selvästi olla joukon johtaja. Onneksi se sentään kuunteli taluttajaansa.. Tuleva raviponitähti Stefan ottikin sitten yhteen Ulrikan kanssa alkaessaan todella esittää suurtakin oria - riimunnarun säestyksellä sekin pikkuponi saatiin onneksi kuriin, vieläpä kovaan sellaiseen. Muiden varsojen osalta päivä sujui täysin ongelmitta ja sain olla todella ylpeä nuorisokatraastani. Eikä loppujen vanhempienkaan hevosten käyttäytymisessä moitteen sijaa ollut, Rando vietti lokoisaa vapaapäivää tarhassa pötkötellen ja välillä pukitellen, Kromezzon kanssa hyppäsin metrisiä esteitä maneesissa ja ruuna hyppäsi kuin unelma konsanaan!

Tänään oli hyvä päivä lähes kaiken mennessä kerrankin nappiin :)

Syysloma

Oli ensimmäinen syysloma päivä ja äitini ihmetteli miksi en nukkunut pitkään ja ollut sitten vaikka ystävieni kanssa mutta lähdin kotoa talli vaatteet päällä klo.06.45.Olin tallilla viittä yli seitsemän.Syystuuli oli riepotellut edellisiltana puita ja nyt tiet olivat täynnä liukkaita märkiä syyslehiä jotka värjäsivät koko maiseman omilla ruskan väreillään.Heti tallille tultuani hain rehuvarastosta Karosin turvonneet ruuat ja heinät.Vein ne innokkaalle orille.Avasin karsinan oven enkä päästänyt poikaa syömään ruokiaan vielä kädestäni vaan pistin heinät heinäverkkoon ja kaadoin ruoka-seoksen kaurakippoon.Tarkistin että vesiautomaatti toimi ja jätin Karosin pienen taputtelun jälkeen syömään.Vein reppuni toimistoon ja jätin myös talvitakkini sinne.Kiirehdin pihalle.Tuuli oli edelleen kova.Kävin tarkistamassa takatarhan jonne veisin taas Karosin.Kiersin sen ympäri ja huomasin että kaksi tolppaa olivat kokeneet kovia kun pieni koivu oli niiden lähelle kaatuneet ja okset olivat tarranneet kiinni myös tarhan sähkölankaan.Onneksi koiva oli siirretty sen verran kauaksi ettei se enää osunut tarhaan.Hain vasaran ja hakkasin tolpat syvemmälle maahan.Kiristin sähkölangan ja tarkistin koko tarhan.Sitten katsoin että sähköt toimivat ja menin ilmoittamaan Amarille että se tarha oli ollut hiukan koetuksella ja Amar tarkisti että sitä voisi nyt käyttää ja kyllä sitä voi.

Karos oli ruokansa syönyt ja asteli nyt levottomana karsinassaan.Menin sen luokse ja annoin taas hiukan haistella.Sitten asetin riimun päähän ja vein pihalle.Kiinnitin kiinni ulkona oleviin hoitopuomeihin ja hain Karosin harjapakin.Otin kumisuan ja rupesin pyörivin vedoin harjaamaan oria.Karos korskui ja viskoi päätään.Rauhoittelin sitä ja jatkoin sukimista.Samalla tein tarkastuksen ettei Karos ollut karsinassaan mitenkään itseään telonnut tai vastaavaa.Vaihdoin harjan kovaharjaan jolla lähti hyvin hiekka ja muta pois.Ei Karos nyt kovin likainen ollut mutta kumminkin halusin sen perusteellisesti sukia.Lopuksi otin pölyharjan jolla harjailin rauhallisin vedoin ja huomasin kuinka pikku pöly lähti pikkuhiljaa karvasta.Harjasin jalat ja pään sekä mahanalusen hiukan pehmeämmällä harjalla ja siirryin lopuksi vielä sieneen jonka kävin kastelemassa.Pyyhin sillä koko hepon läpi ja sitten toisella sienellä silmät, korvat, turvan ja hännänalusen. -Noin pian on valmista, sanoin ja silittelin Karosia.Otin kaviokoukun ja asetuin seisomaan Karosin etujalan viereen.Nojasin siihen ja tartuin tukevasti jalasta kiinni.Hetken sain "houkutella" ennen kuin jalka nousi.Kehuin tosi paljon annoin porkkanan palan ja puhdistin kavion jossa ei ollut oikein mitään.Hevosia alettiin taluttelemaan pikkuhiljaa tarhoihin.Tervehdin tallityöntekijöitä ja muita samalla kun he kävelivät ohitse.Astelin Karosin takajalan viereen ja pyysin sitä nostamaan sen.Ori vain peruutti ja hiukan uhkaili potkulla.Tartuin jalkaan kiinni ja sain sen ylös ja hinattua hiukan taakse.Pistin polven päälle ja puhdistin sen.Taputin sitä ennen kuin laskin jalan varovaisesti maahan ja siirryin kaulan ali toiselle puolelle ottamaan toista etujalkaa.Kun olin kaviot puhdistanut selivtin vielä pahimmat takut jouhista sorimillani.Sitten kokosin tarvikkeet pakkiin pistin sen seinän viereen odottamaan ja irroitin Karosin.Ori loikkasi metrin sivulle ja pisti korvansa luimuun.Seisoin aloillaan ja pidin tiukasti kiinni riimunvarresta antaen orin ensin rauhoittua ennen kuin lähdettäisiin tarhalle päin.Kun se rauhoittui taputin sitä ja astelimme melko hidasta vauhtia tarhalle.Kyllä Karosia sai aika paljon pidätellä jotta hitaasti päästiin tarhalle mutta kyllä se onnistui.Kiitin Karosia hetken kärsivällisyydestä ja päästin sen tarhaan Epun kanssa.Työnsin portin kiinni ja laitoin puu palan paikalleen joka oli kuin "varmistuslukko" portille.

Sitten napsautin sähköt päälle ja kurkkasin vesisankoon.Hyvä se oli pesty ja laitettu vesi valmiiksi.Kurkkasin vielä heinäkaukaloon joka oli kyllä aikas likainen taisi olla Epulla ja Karosilla ollut jaloillaankin pientä asiaa kaukaloon : D.Raahasin sen aidan ali kauemmaksi tarhasta ja otin kaiken ylimääräisen likaisen heinän, risut, lehdet, havunneulaset ja mudan ja veden pois.Hain Vesiletkun ja suihkutin sen vedellä pois ja auttaen juuriharjalla.Kaadoin likaveden pois ja pesin vielä uudestaan huolella.Sitten kuivasin sen ja asetin sadesuojan paikoilleen.Raahasin sen takaisin tarhaan ja pistin maahan paikoilleen.Molemmat pollet kiinnostuivat oitis ja rymistelivät paikoilleen.Kun ne huomasivat ettei siellä mitään ollut ne pärskähtivät ja astelivat tiehnsä.

Menin talliin ja vilkaisin kelloani se oli 08.45.Vapaita kottikärryje ei ollut juuri nyt eikä talikoita joten menin irroittamaan Karosin karsinast kaurakipon ja astelin pihalle.Istuin rappusille pistin kuumaa vettä kippoon.Laitoin pesuainetta ja juuriharjan avulla aloin pestä pinttyneitä ruokia irti kiposta.Välillä annoin sen hetken liota ja yritin sitten taas uudestaan hangata irti ja loppujen lopuksi pitkän työn jälkeen ei kipossa ollut yhtään ruoka tahraa.Huuhdoin sen kylmällä vedellä ja pyyhin.Menin pistämään paikoilleen ja hain kaikki Karosin omat ämpärit joita oli 5 kappaletta.Käytin niistä yhtä ja muut jätin karsinaan odottamaan.Pistin Yhden ämpärin vesiautommaatin alle ja irroitin automaatista päälliosan.Pesin kaiken pölyn, karvat, ruuan tähteet ja roskat pois siitä ja tipun avulla siivosin putken siinä ei menny kauaa koska ne olivat niin helppoja käyttää.Pesin sen päälliosan pesuaineella ja huuhtelin huolelle varmistin että se toimi ja vein likaveden viemäriin.Sitten pesin vielä nopeasti kaikki ämpärit ja vein kuivumaan.Tänään olisi päivä jolloin kaikki kuivikkeet otettaisiin pois karsinasta karsinat harjattaisiin puhtaiksi ja veden avulla koko karsina katsottasiin että se oli siisti.Klo.10. vapautui kottarit ja talikko.Kiitin paljon ja otin ne käyttööni.Otin lapiolla kaikki kuivikkeet kottikärryihin ja kärräsin pari kärryllistä lantalaan.Oli kyllä jo aikakin vaihtaa kaikki kuivikkeet.Harjasin luudalla kaikki turpeet pois karsiasta ja hain vesiletkun.Suihkutin karsinan ja kovan luudan avulla sai lian hyvin irti.Pesin koko karsinan nurkasta nurkkaan ja seinästä kattoon.Sitten pyyhin ikkunan ja jätin karsinan tuulettumaan.Vein tavarat omille paikoille ja lakaisin omat jälkeni pois käytävältä.Huhhuh se oli ollut aika rankka työ mutta hyödyllinen.Katsoin kelloani ohhoh olipas aika jo vierähtänytkin kello oli 10.45.Nyt piti pitää kiirettä.Juoksin pihan poikki riimu ja riimunaru kädessäni takatarhalle.Vihelsin ja etsin katseellani Karosia.Ori ei ollut kuulevinaankaan minua joten nappasin lähimmän ämpärin ja laitoin sinne hiukan kauraa.Heiluttelin sitä ja salamana orin huomia kiinnittyi minuun ja kauraämpäriin.Karos ravasi portille pää korkealla ja korvat hörössä.Annoin sille kauraa ja samalla sujauti riimun kaulalle.Olin ottanut jo sähköt pois joten pujahdin aidan ali tarhaan ja annoin Karosin syödä loput kaurat.Sitten pistin riimun päähän ja avasin portin.Talutin Karosin talliin.Jätin käytävälle koska karsinassa ei ollut vielä kuivikkeita.Pistin kiinni ja pyysin yhtä karsinan siivoojaa katsomaan Karosin perään ja kun hän suostui hain Karosin harjat ja suitset sekä satulahuovan ja vyön.Palasin sen luokse kiitin tyttöä siitä että hän oli suostunut katsomaan Karosia.Sitten harjasin sen huolellisesti kovaharjalla.Onnekseni se oli ollut nätisti tarhassa joten vain mahanalunen ja jalat olivat pikkuisen kuraisia mutta ne pesin ja harjasin huolellisesti.Tarkistin jalat ja pistin suitset päähän.

Asetin satulahuovan orin selkään ja pistin vyön löysälle kiinni.Taputin Karosia ja pistin pintelit jalkoihin.Hain kypäräni ja raipan sekä liinan.Sitten talutin sen maneesiin joka oli vapaana.Suljin maneesin isot ovet ja Karos säpsyili ääntä.Se potki takasillaan ja piti korvansa luimussa. -Soo soo poika ei hätää ne ovat vain nämä isot ovet jotka rätisevät entistä enemmän kun tuulee, uskothan ei tarvitse pelätä, lepertelin Karosille.Talutin sen keskelle maneesia ja kiristin vyötä sen verran että se pysyisi vauhdissa selässä.Sitten pistin liinan kiinni suitsiin ja taluttelin Karosia pitkään.Kun se rauhoittui hiukan teimme ravissa ympyröitä.Menin Karosin vierellä.Pienten verryttelytuokioin jälkeen päästin Karosin irti ja annoin sen vapaasti mennä pitkin maneesia.Raahasin keskelle kenttää estetolppia ja puomeja n.10 estetolppaa joista siis pystyisi tekemään 5 estettä ja 10 puomia.Kaivoin taskustani porkkanan ja vihelsin.Näytin porkkanaa Karosille ja sain orin hetken houkuttelun jälkeen kiinni.Taluttelin sitä estetolppien välistä pari kertaa ja laitoin sitten puomeja.Käynnissä Karos askelsi puomen yli oikein sulavasti.Taputin sitä ja menimme toiseen suuntaan.Nyt menimme jopa ravissa.Ravipuomit olivat pikkuisen hankalempia mutta onnistuivat kuitenkin.Kävelytin Karosia hetken ja nostimme laukkaa ympyrällä.Sitten päästin orin kiinni ja ohjasin sitä raipan avulla menemään puomeja kyllä se aika hankalaa oli mutta loppujen lopuksi kun molemmat tajusimme mitä piti tehdä alkoi sujua.Karos näytti tykkäävän puomeista.Annoin sen taas olla vapaasti maneesissa ja kävin nostamassa esteitä niin että pistin toisen pään 5cm ja toisen annoin olla maassa kun esteitä oli viisi tein niin että ensimmäinen este oli niin että vasen puoli ja korotettu sitten oikea puoli ja niin edes päin.Ajoin Karosin sinne ja ori innostui oitis.Reippaassa askelluksessa Karos meni todella upeasti.Kehuin sitä ja päätin lopettaa tähän.Otin Karosin kiinni korjasin esteet pois ja lähdimme maastoon hiukan käppäilemään pariksikymmeneksi minuutiksi.

Kiersimme n.20min lenkin kiertäen peltojen kautta ja metsänhalki.Kävelimme vain.Kun saavuimme tallille oli kello 12.00.Riisuin Karosin tallissa ja heitin loimen selkään.Vein sen tarhaan ja kävin viemässä satulahuovan pienen harjailun jälkeen omalle paikalle.Suitset pyyhin ja kuolaimet pesin sitten menin pistämään ruuat turpoamaan.Söin voi leipäni ja join mehupulloni tyhjäksi.Kävin pistämässä Karosin karsinaan kuivikkeet ja suljin ikkunan.Kun kello oli yksi menin laittamaan Karosille tarhaan ruuat.Pari tuntia autoin kaikkia jotka apua tarvitsivat karsinoiden siivoamisessa hevosten tarhauksessa ynm.Aika paljon hain puhtaita kuivikkeita ja levitin niitä karsinoihin.Kun ilta alkoi hämärtämään hain Karosin tarhasta ja lähdin sen kanssa kiertämään maastossa semmoisen ½h lenkin.Kävimme metsässä kävelemässä ja kapusimme jyrkälle mäelle ja tulimme sieltä tallille.Annoin Karosin syödä tallipihassa hiukan maasta ruohoa ja heinää mitä nyt vielä oli jäljellä.Sitten vein sen takaisin tarhaan kello oli nimittäin 18.15.Kävin pistämässä Karosin iltaruuat valmiiksi ja pyyhin sen varusteet.Kiillotin sen nahkariimun ja pölytin harjat ja harjasin loimesta karvat pois.Ei aikaakaan kun kello oli jo 19 ja hevoset haettiin talliin.Käytävällä harjasin Karosin tarkistin sen mahdollisilta kolhuilta ja päästin syömään ilta ruokaa.Sitten sanoin hyvät yöt ja kipitin kotiin.

19.10.

Sunnuntai aamuna kömmin ylös lämpöisestä pedistäni.En olisi millään jaksanut nousta kellon soittoon kunnes muistin mikä päivä tänään on.
-Jippiii pääsen hoitamaan Karosia! Kailotin niin kovalla äänellä että alaskerrasta alkoi kuulua äidin ja isän vihaista mylvintää.
-Oho hupsista, kuiskasin.Käväsin parissa minuutissa suihkussa ja vedin sitten äkkiä tallivaatteet niskaan eli upouudet ratsastushousut ja ikivanhan talliliivin.Kypäränkin nappasin naulasta ja juoksin rappuset alas keittiöön.Äiti näytti hiukan vihaiselta kun saapastelin keittiöön.
-Juu tiiän huusin liian kovaa, mutisin ja ohitin äitini.
-No ei hän siinä muuten mitään mutta kun kello ei ole vielä edes seitsemää, äitini mutisi normaaliin tapaansa rauhallisesti.
-Ai juuu nnii joo nyt on viikonloppu no mistä mä oisin voinut muistaa, mutisin ja voitelin leipää.
-No esim siitä ettet ole juuri nyt valmistautumassa koulubussiin nousua, isäni murahti keittiön ovelta.
-Terävä havainto, mutisin ja haukkasin leipäni parilla suu palalla.
-No mut nyt meen, mutisin ja heitin voin jää kaappiin.
-Nytkö jo?Ei ole soveliasta marssia toisen kotiin tähän aikaa aamusta, iskä motkotti ja vilkaisi rannekelloaan.
-Voi vitsi iskä sun kanssas, huomautin ja vedin ratsastussaappaat jalkaan.Ennen kuin iskäni ehti sanomaan sanaakaan olin jo loikkinut tieheni.

Paiskasin ulko-oven kiinni ja avasin ränsistyneen pyöräni lukon.Ampaisin matkaan tallikassi selässä heiluen.Poljettuani vajaat 5km saavuin leveälle hiekka tielle jota reunustivat kaunis kuusi metsä ja pellot.Vaikka olin tallilla käynyt vasta kerran oli reitti minulle jo täysin selvä!Pujahdin tallipihaan joka oli siistissä kunnossa.Kello oli 07.45.Talutin pyöräni "parkkiin" ja lukitsin sen.Sitten menin talliin.Moikkasin oitis Amaria kun naisen pää ilmestyi yhdestä karsinasta näkyviin.
-Olen loimimassa tässä juuri hevosia kun ulkona on hiukan vilpoista eikös olekkin?Amar kysyi.
-Juu onhan siellä ja tuulee melkoisesti, vastasin ja taputin hevosta jota Amar sillä hetkellä loimi.
-No niin eli hyvä vaan että laitetaan kaikille loimet voit mennä tutustumaan Karosiin vaikka heti ja se muuten tarhataan sitten Epun kanssa laita se vaikka tuonne ihan taaimmaiseen tarhaan se tarha on ainakin kunnossa tarkistin aamulla, Amar sanoi ja kiristi yhtä solkea vielä.
-Selvä, vastasin ja lähdin viemään reppuani.Sen kun olin vienyt loikin etsimään Karosin karsinaa.

Nuori rautias ori seisoi karsinassaan.Avasin karsinan oven ja annoin Karosin haistella.Karosilla oli korvat hörössä ja sen silmät olivat suuret ja ilmeikkäät.Silitin sitä rauhallisesti ja astuin karsinaan.Ori heitti päätään mutta tuli vielä lähemmäksi, uteliaisuus taisi viedä voiton.Rapsuttelin Karosia siinä hetkisen kunnes nappasin sen nahkariimun naulasta.Sujautin sen varovasti päähän ja taputin Karosia.Kiinnitin sen ja pistin löysästi karsinan kaltereihin kiinni.Poistuin karsinasta ja hain Karosin harjapakin sekä ulkoloimen.Pistin loimen vielä odottelemaan karsinan ulkopuolelle mutta kaivoin pakista Karosin kovaharjan ja menin sitä harjailemaan.Aloitin varovasti pitkin vedoin kaulalta.Karos hiukan oli rauhaton mutta hetken jutustelun jälkeen se alkoi kuuntelemaan minua eikä enää sählännyt niin kovasti.Harjasin sen huolellisesti ennen kuin puhdistin kaviot.Niissä ei ollut mitään.Pistin tavarat pakkiin ja heitin loimen Karosin selkään.Pistin kaikki remmit kiinni ja vedin loimen kunnolla paikoilleen.Sitten vedin vetosolmun auki ja talutin Karosin käytävään.Ori tanssahteli vierelläni ja vilkuili taakseen.Silitin sitä ja seisoimme siinä tukkeena hetken.Onneksi kukaan ei kumminkaan yrittänyt päästä ohi.Pidin Karosin riimusta kiinni ja talutin sen pihaan.Reippaasti astelimme takatarhan portille.Punarautias suomenhevonen oli juuri kierähtänyt maahan piehtaroimaan.Napsautin sähköt pois ja pujahdimme tarhaan.Otin riimun pois Karosilta ja annoin sille omenan palan.Sitten päästin sen menemään.Nuori ori laukkasi kovaa vauhtia suomenhevosen luokse jonka päättelin olevan Eppu.Hymyilin ja palasin tallille.

Vein Karosin harjapakin takaisin omalle paikalle ja lähdin hakemaan kottikärryjä ja talikkoa.Kärräsin ne Karosin karsinalle ja rupesin luomaan lantaa.20min kuluttua olin saanut siivottua Karosin karsinan.Hain vettä ämpäriin ja juuriharjan.Pesin Karosin kaurakipon ja vesiautomaatin sekä hiukan seiniä ja ovea.Tämän jälkeen vein kottarit ja talikon pois sekä myös ämpärin ja lika veden.Menin pihalle ja kävin kurkkaamassa oliko takatarhan vesisanko täynnä vai miten.Siinä oli alle puolet vettä ja vesi oli hieman likaista joten irrotin saavin ja raahasin sen tallin nurkalle.Kaadoin vedet metsän reunaan ja pesin vesisangon huolellisesti.Sitten täytin sen ja raahasin takaisin tarhaan.Sidoin kiinni ja lähdin talliin pesemään varusteita.Avasin Karosin varustekaapin oven ja otin sieltä satulan, suitset ja satulan ja suitsien eri osat (joita säilytettiin hyvässä järjestyksessä laatikossa).Otin myös satulasaippuan sekä kävin hakemassa sienen ja ämpäriin vettä sekä kuivan liinan.Karosin satulassa ei ollut jalustimia ollenkaan kun eihän niitä vielä tarvittu.Pyyhin satulan huolellisesti ja pesin sen sitten satulasaippualla.Kiillottelin sitä hieman ja kuivasin.Harjasin satulahuovasta karvoja pois ja pistin sitten satulan takaisin kaappiin.Pyyhin satulan ja suitsien osista kaiken ylimääräisen pois ja kiillotin ne.Suitsetkin pesin huolellisesti.Kuolaimet olivat vähän kinkkiset mutta puhtaat niistäkin tuli.Pistin puhtaat tavarat takaisin kaappiin ja otin harjapakin.Menin niitä rappusille pölyttämään.

Kun kello läheni pian 11 menin käytävälle ja muistelin hetkisen mistä löytäisin talliluudan.Sitten hoksasin että se oli toimiston vieressä olevassa varastossa.Hain sen sieltä ja rupesin lakaisemaan tallia.Joku oli jo lakaissut tallin päädyn joten otin vain n.1/4 tallista.Sitten vein luudan omalle paikalle.Kipaisin ulos pääovesta ja menin hakemaan Karosia talliin.Onneksi taskussani oli porkkanoita.Niiden avulla sain Karosin hyvin kiinni.Kiitin sitä ja talutin sen talliin.Kävin pistämässä sähköt takaisin koska Eppu oli vielä ulkona ja menin hoitamaan Karosia.Otin loimen pois selästä ja käärin pintelit jalkoihin.Silittelin taas Karosia ja hain satulahuoneesta suitset joissa ei ollut kuolaimia vielä.Vein ne Karosin karsinaan ja suitsin sen.Otin ohjat pois ja laitoin tilalle riimunarun.Rapsutin Karosia harjan tyvestä ja talutin sen kentälle.Taluttelin reipasta hevosta kentällä n.10min.Kävelimme vain ja teimme paljon voltteja ja ympyröitä sekä kiemura uraa ja pysähdyksiä.Palkkasin Karosia usein taputtamalla sitä ja hieman rapsuttamalla.Kun olime ollut kentällä n.10min poistuimme siltä ja lähdimme maastoon.Kävelimme pitkin metsä polkua ja kuuntelimme lintujen laulua.Tuuli kahisutteli puiden lehtiä maassa ja ilma oli melko viileä.Karos nautti selvästi maastossa olosta se kävi vielä reippaammin kuin kotipihassa ja kuunteli tarkkaavaisesti.Pidättelin sitä hiukan ja käännyimme ensimmäisestä mutkasta vasemmalle.Korkeat kuuset reunustivat tätä kapeata polkua jota kävelimme.

Käveltyämme reilun 1km tulimme vähän isommille teille.Hetken matkaa käveltyämme maalaistietä käännyimme peltotielle.Lähdin juoksumaan ja maiskutin.Karos oli oitis valmiina ja pyrähti pitkä askeliseen raviin.
-Prrr prrr poika, naurahdin ja ori hiukan hiljensi.Silitin sitä nopeasti.Menimme hiljaista tepsuttelua ravia n. 1km verran. Sitten taas kävelimme.Hyppäsimme ojan yli pellolle ja Karos intoili oitis se kääntyi ympäri ja hirnui kimeästi.Kuljimme pellon reunaa pitkin kunnes metsä tuli vastaan Nyt oja olikin jo aika iso joten hyppäämällä ei päässyt yli tai siis en minä kyllä Karos yli pääsisi.Etsin katseellani pellon reunalta jotain kohtaa josta pääsisi yli.Kauempana näin sillain jonka joku oli rakentanut se siis oli oikein kestävä ja hyvä siltä josta autokin voisi hyvässä tapauksessa mennä yli.Kävelimme sinne ja tutkailin siltaa, astuin askeleen märälle sillalle mutta Karos ei ollut mielissään puuhasta.Seisoin siinä rauhassa ja annoin riimunarun olla melko vapaana.Houkuttelin Karosta tulemaan.Voi mikä herkkusuu hetken houkuttelun jälkeen ori astui sillalle ja kuunteli ihmeissään.Annoin sille porkkanan.Enään ei tarvinnut houkutella kun se kerran oli huomannut ettei sillassa mitään pelättävää ollut se ravasi sen yli ja jäi vastarannalle katselemaan.Tulin perässä.Annoin sille porkkanan palan ja jatkoimme matkaa mäkeä ylös.15min kulkemisen jälkeen olimme jo aivan lähellä tallia kävelimme vain parin sadan metrin soratie pätkän ja olimme tallipihassa.Vein Karosin talliin ja vilkaisin kelloani ohhoh kello oli 12.10 no otin Karosilta pintelit pois jaloista ja vein sen sitten tarhaan.Nyt siivosin Karosin tavarat omille paikalle ja menin pistämään sen ruuat likomaan.

Menin toimistoon ja söin siellä eväitäni joita minulla oli mukana.Luin samalla hippos-lehteä ja katsoin yhden hoitajan kanssa nauhoitettuja esteratsastuskilpailuja telkkarista.Äkkiä oli kello jo melkein yksi.Nousimme hoitajan kanssa sohvan nurkasta ja menin hakemaan Karosin riimun ja riimunarun.Hain sen talliin ja päästin syömään.Palasin karsinalle n.20min kuluttua.Karos oli syönyt ja hääri nyt karsinassaan.Menin sen luokse ja juttelin sille.Istahdin oljille ja Karos laski epävarmana päänsä lähemmäksi minua.Silitin sitä hetken kunnes se veti päänsä pois.Nousin ylös ja poistuin karsinassa samassa puhelimeni rupesi soimaan.Vastasin:
-Wonder.
-No äiti täällä.Tuleppas syömään.
-Mä söin just mun eväät, marisin.
-No meillä on ruoka joten silloin tullaan syömään, äiti sanoi.
-Joo joo moikka, mutisin ja lopetimme puhelun ei auttanut muu kuin polkea kotiin.

Pääsin tallille vasta puoli 4 kun olin ensin syönyt, lenkittänyt koirat, siivonnut huoneeni ja tehnyt kaikki maailman kotityöt.Kiirehdin tallille ja menin heti moikkaamaan Karosia joka oli tarhassa koska hevoset vietiin aina ulos tuohon aikaan.Katselin nuoren hevosen tarhassa oloa se heitti päätän ja pyrähti aina välillä laukkaan.Leikki Epun kanssa ja kun se huomasi että joku oli tullut katsomaan se käväsi katsomassa jospa minulla olisi sille herkkuja ja kun ei ollut se palasi leikkimään Epun kanssa.Aika vierähti nopeasti ja noin neljän aikaan otin Karosin talliin.Harjailin sitä karsinassa ja katsoin sen kaviot.Selvitin jouhet ja pistin sille kevyen loimen ja suitset.Nappasin liinan ja raipan ja astelimme vapaana olevalle pikkukentälle.Karos hypähti portilla puoliksi pystyyn säikähdyttyään heiluvaa porttia.Rauhoittelin sitä ja menimme keskelle.Kiristin hiukan turpahihnaa ja aloitimme alkulämmöistä käynnissä.

Kun olin Karosia juoksuttanut käynnissä kumpaankin suuntaan pari kertaa siirryttiin raviin.Sain hetken Karosin vauhtia hiljentää ennen kuin päästin kunnolla menemään.Tehtiin paljon käynti-ravi siirtymisiä ynm.Myös pysähtymisiä ja ympyröitä harjoiteltiin sekä hiukan peruutusta ja pohkeenväistöä jotka eivät menneet kyllä kovinkaan hyvin mutta ei se mitään hyvään lopetettiin kumminkin.Sitten kävelytin taas Karosia ennen laukan nostoa.Laukka onnistui oikein hyvin ensin sitä koitettiin pääty-ympyrällä ja lopuksi koko uralla.Karosilla oli toki paljon energiaa jota se saikin hyvin purkaa.Kun tämä hetken harjoitus oli loppu puolillaan raahasin vielä kentälle 4 puomia ja ravautin Karosia niiden yli.Se osasi taitavasti pistää askeliaan sinne väliin.Sen jälkeen jäähdyttelin sen ja vein talliin.Siivosin puomit pois ja riisuin Karosin.Kello oli 17.45.Harjailin vielä Karosia ennen kuin menin pistämään iltaruuat likomaan ja vein Karosin itse vielä hetkeksi hakaan.Siivosin sen karsinasta pari lantakikkaretta ja kävin siivoamassa sen ja Epun tarhan.Sen jälkeen vein lannat lantalaan ja katoin kuin kentät lanattiin.Loppu ilta tallissa häärittiin siisteyden parissa ja seitsemältä hevoset haettiin sisälle.Katsoin kun Karos söi ruokiaan ja ruuan jälkeen tarkistin sen jalat ja muutenkin sen ettei sillä ollut mitään kolhuja tullut kun se oli tarhassa ollut.Sitten hevosten annettiin olla alkuilta ihan rauhassa ja lähdettiin itse kotiin.Sanoin Karosille hei hei heitin sille porkkanan ja palasin kotiin.

17.10.

Totesin vielä toissapäivänä vallinneen kauniin syysilman kaikonneen kuin tuhka tuuleen kun kohmeiset kädet nukkavierun, vihreän tallitakkini venyneissä taskuissa loiskin valtameren kokoiseksi vesilätäköksi muotoutuneen tallipihan poikki tallin pääovelle. Oven aukaistuani totesin minden saapuneen Roomeota hoitamaan ja yhden tallin sisäpuolen valaisua yrittäneen lampun sammahtaneen tänä harmaana ja viimaisena syyspäivänä. Tästä toisesta asiasta vähemmän ilahtuneena mutisin mindelle tervehdyksen ja lompsin varsin epämotivoituneena toimistoon hörppimään Elinan juuri parahiksi keittämää teetä. Heitin toisen vaaleansinisten farkkujen verhoaman jalkani ilmeisesti turhan reippaasti ristiin toisen jalkani päälle, sillä lonksuvasta kumisaappaastani lensi kaunis kurakaari toimiston matolle - joka muuten joskus oli ollut kirjava, nyt lähinnä harmaa ja roskainen.

Huokaisin voipuneena teemuki kädessäni ja painauduin syvemmälle upottavan sohvan uumeniin. Kohta paikalle pärähtänyt Ulrika katseli minua hetken vähän ihmetellen ennen purskahtamistaan äänekkääseen nauruun - näytin kuulemma kummalta kun kasvoistani näkyi takin pystyyn nostetun kauluksen takaa vain syysilmasta punastunut nenäni. Nyt jaksoin itsekin jo hymähtää surkeudelleni ja ryhdistäytyä: aloin jakelemaan työtehtäviä loppupäivälle. Ulrika halusi välttämättä totutella Stefania harjaukseen ja Elina taas tahtoi vääntää Empaatin kanssa koulua kuraisella kentällä. Itseäni viehätti eniten mukava sisätyö: Randomia ajamaan maneesiin siis!

Tarvoin Ulrikan kanssa yhtä matkaa tarhalle jossa Rando ja Stefan majailivat ja nappasin yltä päältä kuraisen shetlanninponin riimusta kiinni juuri ajoissa ennen kuin se ehti livahtaa portista ulos omine lupineen. Rando ei torumisiani jäänyt kuuntelemaan vaan rynnisti jo kaikella shetlanninponin vauhdillaan ja päättäväisyydellään kohti tallia: onneksi sain sen sentään ennen ovea vähän paremmin kontrolliin! Sidoin Randon karsinansa seinän kaltereihin ja kipaisin hakemaan harjat ja ponipalleron ajovehkeet varustehuoneesta. Rando käyttäytyi harvinaisen siivosti hoitotoimenpiteiden ajan, vaikka pitihän kavioiden nostosta ja putsauksesta pieni tappelunpoikanen saada pystyyn..

Kunnialla kuitenkin pääsimme maneesiin asti! Siellä tarkastin vielä että kaikki remmit olivat oikeaoppisesti kiinni ja sitten loikkasin kärsimättömän oloisen ponin kärryille ja maiskautin sen liikeelle. Rando käyttäytyi heti alusta asti todella mukavasti, tepsutti reippaasti sinne minne käskin ja kohta huomasin jo virnisteleväni niinkin hassulle jutulle kuin Randon heiluville korville sen yrittäessä parhaansa mukaan kuunnella käskyjäni. Kohta maneesiin saapuivat minde ja Roomeo esteharjoituksiin, joten katsoin viisaammaksi liueta kuitenkin ulos - ties mitä macho pikkuponini olisi keksinyt Roomeon päänmenoksi!

Käänsin Randon maneesin kulmalta lähtevälle kärrytielle joka johtaa aina naapurissa sijaitsevan maatilan pihaan asti. Pienestä tihkusateesta huolimatta jaksoin iloita siitä miten Rando kopsutteli reippaasti, korvat hörössä läpi tielle kasautuneiden lätäkköjen. Tuulen takia puista päällemme tippuvat vesiryöpyt tuntuivat välillä häiritsevän Randoa sen verran että piti ottaa vähän sivuaskelia.. Kohta kuitenkin äkkäsin ihmeen kuivilta näyttävät sänkipellot, joista yhdelle menimmekin Randon kanssa naapurin luvalla vähän treenaamaan. Rando vääntyi ja kääntyi todella hienosti ja totteli pienimmästäkin avusta innokkaasti, joskin välillä liiallistakin vauhtia yllä pitäen.

Lopulta totesin olevani Randon tapaan läpimärkä ja kaiken lisäksi vettynyt pellonpohja alkoi liukua ikävän usein Randon kavioiden alta. Niinpä suuntasimme kulkumme takaisin tallille, jonka ikkunoista loistivatkin kutsuvasti kuivuudesta viestivät valot - paitsi se yksi joka oli poksahtanut rikki. Tallissa riisuin poniltani kipin kapin varusteet ja suoritin huolellisen kuivaustoimenpiteet. Tallissa oli muitakin ratsujaan kuivattelemassa ja tunnelma oli todella hyvä - kaikilla tuntui menneen hyvin hevosten kanssa!

Kun hevoset oli saatu vähän kuivemmiksi ja niille loimet päälle, putsailimme yhteistuumin hevosten varusteita siirrettävästä sähköpatterista lisälämmitystä saaneessa varustehuoneessa. Varusteiden kiiltäessä puhtauttaan siirtyi kukin vielä hetkeksi omiin puuhiinsa ennen hevosten sisällehakua - meikäläisen puuhiin kuuluivat sen rikkinäisen lampun vaihtaminen, toimiston lattian lakaisu ja Ruiskukan Gildan perusteellinen puunaus ja sen kavioiden ekstrahuolellin tarkastelu ihan vain totuttelumielessä. Päivän päätteeksi juoksimme vauhdilla hakemaan hevosia sisään, sillä tummat pilvet olivat alkaneet tosissaan valuttaa sisältöään kohti jo valmiiksi läpimärkää maankamaraa! Kun kaikki hevoset olivat sisällä, ravasi osa tallilla olevasta ihmispopulasta (johon kuului minä, minde, Ulrika ja Elina sekä eräässä vaiheessa tallille tupsahtanut lähitalon tyttö Kaisa) kiikuttamassa kärsimättömille kopukoille iltarehuja samalla kun osa kuivaili pahiten kastuneita kaviokkaita. Lopulta kaikki hevoset saatiin kuivattua ja ruokittua, minkä jälkeen toivoteltiin talliporukan kesken hyvät yöt ja kukin liukeni omaan suuntaansa.