7.7.

Ihanaa! Taas pitkästä aikaa kävelin Heijastukseen johtavaa tietä. Hyppelin sinne tänne, eikä pieni räntä sade haitannut minua! Tulin heti aamusta sillä tänään on koulussa taks-värkki päivä joten päätin tulla tallille ennen kuin äiti hakisi minut mummon luokse töitä tekemään.

Tallilla oli hiljaista lukuun ottamattta paria vaimeaa hirnahdusta tarhojen suunnalta. Juoksin vauhdilla talliin jossa suutasain heti Randomin karsinan luo. -Moi Poika, pitkästä aikaa! Tervehdin Randomia joka hirnahti kimeästi. - Onko ollut ikävä? Ori alkoi hangata päätään minun takkin hihaan. Laitoin orille riimun päähän ja nappasin maasta riimun narun ja lähdin taluttamaan Randomia tarhoja kohti. Taputin Randomia kaulalle ja kuiskasin sen korvaa: - On ollut tosi kova ikävä sinua höpsö! Sitten päästin Randomin irti. Nojauduin tarhan porttia vasten mutta päätin sitten lähteä siivoamaan Randomin karsinaa. Vein reppuni ensin satulahuoneeseen mutta sitten lähdin hakemaan kottikärryjä sekä talikkoa ja rupesin siivoamaan Randomin karsinaa. Erottelin kaikki märät kohat sekä lanta kikareet kärryyn joka täytyttyä aika äkkiä joten lähdin tyhjentämään kärryä lantalaan. Kippasin kottikärryn sisällön lantalaan jossa törmäsin Amariin! - Huomenta, ei ole sinua tallilla liiemmin näkynyt? - Huomenta, joo olin laskettelemassa Lapissa viikon ja sitten sairastuin flunssaan mutta tänään olen täällä taas! Otin tyhjät kottikärryt ja palautin ne talikon kera oikeaan paikkaan. Hain tiski harjan ja ämpärin jossa oli vähän vettä ja pesin Randomin ruoka kipon ja vesi automaatin. Kun karsina oli kunnossa päätin mennä siivoamaan Randomin varuste kaappia. Otin kaikki tavara ulos kaapista ja luutusin pölyt kaapista. Sitten hyökkäsin satulan ja suitsien kimppuun. Avasin kaikki soljet Randomin suitsista pesin ne tosi huolellisesti koska niissä oli aika paljon kuivunutta hikiä. Otin satulasta satulahuovan sekä satulavyön irti ja rupesin sitten putsaamaan satulaa. Lopuksi laitoin satulaan puhtaan satula huovan sekä satulavyön. Huokaisin ja rupesin putsaamaan Randomin harjoja. Kun harjat olivat putsattu otin likaisen satulahuovan, satulavyön sekä loimet ja vein ne pestäviin tavaroihin. Kun Randomin kaappi oli puhdas päätin lähteä hakemaan Randomia tarhasta. Random antoi ottaa itsensä helposti kiinni ja lähdin taluttamaan sitä karsinaa päin. Kun ori oli karsinassa ja sidottuna kiinni päätin lähteä hakemaan harjoja sekä varusteita. Otin ensin pölyharjan ja harjasin sillä Randomin kokonaan, sen jälkeen harjasin vartoloharjalle. Harjasin pään, jalat sekä selvittelin harjaa ja häntää ja tietysti putsasin kaviot. Kun Randomi oli puhdas otin satulan ja liuutin sen oikealle paikalle. - Hyvä Poika! Kehuin sitä kun oli ihan kiltisti. Kun satula oli laitettu niin päätin laittaa suitset. Random antoi taas ihan helposti laittaa kuolaimet suuhun. Sillä on tänään joku extra kiltti päivä , totesin. Talutin Randomia kentälle jossa Teimme käynnissä pääty ympyröitä ja kaiken laista kivaa päätin nostaa ravin se sujui hienosti. Sitten menimme laukka puomeja joissa Random vähän hoselsi mutta lopulta se meni oikein nätisti sitten päätimme vähän hypätä siinä teimme ihania loikkia ja ihania pukkeja. Huokaisin vikasta pukkilaukasta ja totesin että muuten oli extra kiltti mutta muuten villikalle . Otin orilta varusteet pois ja harjasin sen sekä loimitin sade loimella ja vein sen sitten takaisin tarhaan. Ehdein viedä varusteet sekä harjat pois kun huomasin äitini auton kurvaavan tallin pihaan. Juoksin tyhjänä olevan tallin läpi ja kävin paijaamassa vielä Randomia kunnes hain tavarani ja lähdin mummon luokse.

Ensikohtaaminen

Heräsin unisena herätyskelloni soittoon.
-Mitä nyt..?, mumisin ihmeissäni ja etsin herätyskelloani.
Huomasin että kello oli vasta puoli seitsemän. Ihmettelin itsekseni miksi panin sen näin aikaisin soimaan kesälomalla. Sitten muistin että tänään menisin tallille. Hyppäsin ylös sängystä ja puin vaatteet nopeasti ylleni. Juoksin keittiöön ja otin jääkaapista evääni mukaan. Nappasin vielä tuolilta kassini. Juuri kun olin ovella kuulin äänen.
- En ole kerinnyt korjaamaan pyörääsi, joudut lainaamaan veljesi pyörää! isä huusi aamiaspöydästä.
Mutisin jotain vastaukseksi ja pujahdin ulos. Nousin pyörän selkään ja lähdin ajamaan kohti tallia. Onneksi talli ei ollut kaukana, ehkä muutama kilometri. Olin ollut tosi iloinen, kun muutimme tänne lähelle tallia. Ajoin jonkin matkaa kunnes lopulta aloin saavuttamaan päämäärääni. Erotin jo tallirakennuksen ja hevosten tarhoja. Parkkeerasin pyöräni tallin viereen ja astuin talliin sisään.

Ihana tuoksu tunkeutui nenääni. Katselin ympärilleni. Olin pari päivää sitten käynyt jo hieman tutustumassa talliin ja pyytelemään Randoa hoitsuksi. Olin kuullut että Rando oli aikamoinen veijari, mutta se ei minua haitannut. Etsin katseellani Randon karsinaa. Huomasin Randon joka yritti kurkistaa karsinastaan, mutta Randon pieni turpa vaan näkyi. Kävelin sen luo. Silitin sitä ja puhuin sille rauhallisesti. Ilmeisesti hevosia ei vielä oltu viety ulos. Mutta kellohan olikin vasta seitsemän. Äkkiä kuulin äänen takaani.
-Hei! Kukas olet? Ai niin, olet se Randon hoitaja. Minä olen Elina. Hauska tutustua!, hän sanoi iloisesti ja kantoi samalla isoa heinä annosta sylissään.
-Minä olen Tirre tai oikeastaan se on lempinimeni.., lauseeni jäi kesken, kun Elina keskeytti minut.
-Meillä on aamuheinät vielä jakamatta, tule vaan auttamaan!, Elina sanoi nopeasti ja lähti erään hevosen karsinan luo ja tyhjensi heinäannoksen sinne.
Nyökkäsin hiljaa vastaukseksi ja lähdin hakemaan heinää Randolle. Pian olin jo täydessä touhussa jakamassa heinää hepoille. Elina selitti minulle, että tänään Ulrika olisi poissa samoin Amar. Jaimme vielä yhdessä hepoille väkirehut ja tarkistimme vesiautomaatit. Sitten menimme toimistoon. Panin kassini omalle kaapilleni ja istuin alas. Elina tarjosi minulle teetä, mutta sanoin etten ollut teeihmisiä. Onneksi toimistosta löytyi mehua ja otin sitä lasillisen. Juttelimme jonkin aikaa ja kerroin suunnitelmastani ratsastaa hieman Randolla.
-Ole sitten varuillasi, sillä ei olle menty nyt pitkään aikaan joten se voi olla vauhdikas, Elina varoittelin ja joi mukistaan loputkin teen rippeet.
Nyökkäsin ja join mehuni loppuun. Äkkiä talliin alkoi kuulua puhetta.

Toimiston ovi avattiin ja pari tyttöä astui sisään. He moikkasivat Elinalle ja tämä jäi puhumaan heille.
-Tuota..Menen tarkistamaan Randon ja vien sen sitten tarhaan, kun alkaa kello olla kahdeksan, sanoin ja odotin vastausta.
-Joo, tulen kohta viemään muutkin hepat tarhaan. Muuten, tarha on tarkastettu ja varmaan kohta tulee lisävoimiakin apuun, Elina sanoi ja jatkoi jutteluaan.
Lähdin toimistosta ja menin Randon luo. Kävin Randon riimun, sekä riimunarun ja panin ne sille. Laitoin sen hetkeksi kiinni ja tarkastelin sen jalat. Rando liikahteli levottomasti koko ajan ja minun piti ihan käskeä sitä. Irrotin Randon ja lähdin taluttamaan sitä. Käytävälle oli tullut porukkaa. Ulkona huomasin, että osa hevosista oli tarhoissaan. Varmaan jotkut tytöt olivat vieneet hoitsunsa jo tarhaan. Rando yritti ruveta ravaamaan, mutta pidin sen kovassa kurissa. Tamma aitauksen vierestä kulkiessa Rando oli käydä yli-kierroksilla melkein liikaa ja oli nousta pystyyn. Rauhoittelin sitä ja lopulta päästin sen omaan tarhaansa kaveriensa seuraksi. Sitten kävelin talliin ja otin kottikärryt, sekä talikon. Menin Randon karsinaan ja tyrmistyin. Herra Rando oli näköjään joka puolelle tehnyt tarpeitaan. Huokaisin ja rupesin työhön.

Melkein tunnin uurastuksen jälkeen lopetin ja pyyhin hikeä otsaltani. Nopeasti putsasin vielä Randon vesikupin. Kävin tyhjentämässä kottikärryt ja vein ne paikoilleen. Joku tyttö pyysi minua vielä satulahuoneen järjestelyyn. Sanoin tälle tulevani ihan kohta. Kävin nopeasti katsomassa Randoa, jolla oli vaan turpa kiinni ruohossa. Huomasin ensinmäisen tunnin alkaneen maneesista. Sitten lähdin nopeasti satulahuoneeseen. Järjestelimme tavaroita paikoilleen pitkään. Satulahuone oli ollut aivan sekaisin eräitten aloittelijoiden jäljiltä. Pitkän työn jälkeen menin toimistoon ja kulautin yhden mehulasin suuhuni.
- Tarvitseeko kukaan tällä hetkellä kenttää?, kysyin ja katselin ympärilleni.
- Ei oikeastaan, sillä aika iso ryhmä tästä lähtee nyt maastoon, joku sanoi ja nousi paikaltaan.
Sanoin jotain vastaukseksi ja istuin vapaalle paikalle. Päätin pitää pienen tauon. Rupesin ahmimaan eväitäni ja tarkastelin tuntilistaa. Onneksi kenttä oli vapaa ja lähdin hakemaan Randoa tarhasta. Sain napattua Randon nopeasti tarhasta ja lähdin taluttamaan sitä kohti tallia. Pari kertaa se yritti kaahata ohitseni, mutta pidin kovan kurin. Panin Randon kiinni ja lähdin hakemaan harjoja. Harjailin Randoa rauhallisesti ja puhuin sille. Rando oli nukahtaa paikalleen ja lepuutti huulian hauskasti. Näpäytin sitä hellästi, että se heräisi. Harjasin vielä pään ja häntää selvemmäksi. Sitten otin kaviokoukun ja rupesin nostamaan kavioita. Rando ei nostanut niitä, vaan luimisteli. Suutuin Randolle ja käskin sitä. Näpäytin sitä kaulaan ja silloin Rando hieman rupesi kuuntelemaan. Sain kaviot putsattua, vaikka olihan se aika rankkaa. Kävin sen satulan ja suitset. Laskin satulan sään yläpuolelle ja liu`utin sen paikalleen. Rupesin kiristämään satula vyötä, mutta Rando pullisteli. Se oikein keskittyi ja suutuin sille. Tökkäsin sitä hieman mahaan kyynerpäällä ja remmi kiristyi helpommin. Sitten rupesin laittamaan Randon päähän suitsia. Se nosti päätään korkealle. Lopulta sain sen kuriin ja pujotin kuolaimet sen suuhun. Laitoin vielä remmit kiinni ja kävin kypärän. Otin varalta raipan mukaan.

Talutin Randon kentälle. Aijoin puolisentuntia näin aluksi ratsastaa sillä. Tuuli liikutteli hieman puita ja aurinko paistoi taivaalle pilvien sejasta. Pari tyttöä oli tullut katsomaan ja he kuiskivat toisilleen. En välittänyt siitä, kun talutin Randon keskelle. Kiristin vielä satula vyötä ja laskin jalustimet. Mittailin niitä sopiviksi ja nousin selkään. Annoin pohkeet ja suuntasin sen uralle. Kävelimme jonkin aikaa pitkin ohjin, kunnes otin ohjastuntuman. Rando pysähtyi äkisti, olin ihan äimänä ja annoin sillä pohjetta koko ajan. Lopulta minulle riitti ja näpäytin ori raipalle taakse. Silloin ori lähti kävelemään reippaasti korviaan luimistellen. Tein pari pysähdystä ja voltin. Ori ei oikein lähtenyt voltille joten väänsin oikein kunnolla ohjasta ja annoin pohjetta kaksin kerroin. Silloin Rando taipui tottelemaan ja teki työtä käskettyä.Vaihdoin täyskaarrolla sunnan. Nostin sitten ravin ja Rando lähtikin kovaa vauhtia painellen keskelle kenttää, pukkittelun ohella. Istuin satulassa ja pidätin koko ajan. Jalustimet irtosivat jaloistani. Sain hetken päästä rauhoiteltua Randon ja otin paremman istunnan. Otin uusiksi ravin, tekemällä samalla pieniä puolipidätteitä. Se onnistui hyvin ja ravasimme kahdeksikkoa. Taivuttelin Randoa kulmissa ja menin eri tempoissa. Sitten otin käynnin ja annoin sen hetkeksi kävellä pitkin ohijn. Kävelemisen jälkeen otin ravin ja nostin voltilla laukan. Ensiksi Rando ei millään nostanut, mutta annoin pohkeitten kanssa samalla raippaa. Laukkasimme rauhalllisesti kerran kentän ympäri, lukuun ottamatta paria sivuhyppyä. Sen jälkeen ravasin hetken ja lopettelin loppukäyntiin. Kävelimme hetken, kunnes suuntasimme kentän keskelle. Nousin selästä,nostin jalustimet ja löysäsin satulavyötä.

Talutin Randon talliin ja riisuin sen. Harjasin sen vielä nopeasti ja vein tavarat paikoilleen. Pesin kuolaimet huolellisesti. Menin Randon luo ja tarkastin sen jalat. Kaikki oli kunnossa joten vein sen tyytyväisenä tarhaan. Kävin vielä tallissa ja hain kassini kaapiltani. Sitten kävelin vielä Randon luo ja annoin sille kassistani porkkanan. Kun hyvästelin Randon, lähdin pyörällä ajamaan kotiini. Olin hyvin tyytyväinen, että olin selvinnyt Randon kanssa. Ajattelin että tästä tulee vielä ihana kesä!

Loppu hyvin, kaikki hyvin

Heräsin aikaisin aamulla puoli 7. menin aamupalalle ja puin. Olin hieman levoton ja pyöräilin tallille hitaasti. olin tallilla menin hakemaan randomin puomille kun oli hyväsää pidin hyvin kiinni ja sitten random karkasi käsistäni kaura laarille alkoi hieman harmostuttaa sitten sain sen sieltä pois vein sen puomille ja laitoin juoksutus narunsille mutta ensin hajasin sen kun olin viemässä randomia kantälle se meni istumaan ja ihmettelin miten se niin teki kun luonteessakaan ei se osannut istua o.O olin todella hämmästynyt sitten se nousi äkkinäisesti ja juoksi kiitolaukaa kentälle ja minä vedid ja vedin ja sitten laijuinkin ilmassa. kentällä laitoin portinkiinni ja juoksutin sitä ensin sitten aijoin juoksuttaa ilman narua kun yritin ottaa narua se meni kovaa taas leijuin sen minkä laihiksen oti siitä ei ollut hyötyä yhään se vain pahensi tilannetta juokutuksen jälkeen se oli melko rauhallinen ja veinsen puomille silloin keskellä matkaa istahti eikä enään noussut arvaa nolottiko kun random istoo ja tytöt tulivat tallille yksi tytöistä kysyi en tiennytkään että random osaa istua. aloimme hikattaa ja sitten vahingossa päästin sen irti se ei huomannut mitään ja istui tai se ei halunnut tehdä mitään loppu päivä se oli kiltisti se tuli luokseni istui ja kätteli luulen että se on tästälähtien kiltti ja lupaavainen vainsen puomille ja annoin sille pari porkkanaa. sitten harjasin sen ja vein laitumelle. sitten siivuon karsinan ja menin kotiin kun kello tuli puoli 6 tulin takaisin tallille ja vein randomin sisään ja annoin ruokaa sille se meni ihanasti ja kivasti oli viileä ja ajattelin mennä kävelylle randomin kanssa menimme yhden maasto lenkin se oli ihanaa mennä randomin kanssa kun saavuimme tallille kello oli puoli 8 . sitten annoin randomille ruokarauhan ja lähdin kotiin.

11.6.

Heräsin seitsemältä. Puin päälleni ja menin alas syömää aamupalan. Oli tulossa lämmin päivä. kun olin syönyt kello oli puoli kahdekasan. Pyöräilin tallille. pyöräily matka oli hiukan raskas. Kun olin tallin pihassa aloin sulkea puhelinta äiti soitti. ja sanoi onko kaikki hyvin oletko jo tallilla? sanoin: olen tallillä äläkä soittele uudestaan koska suljen puhelimen. Äiti sanoi: okei moikka. sanoin moikka ja suljin puhelun sitten sammutin puhelimen. Kävelin tallin ovelle ja avasin oven. Tallilla oli paljon ihmisiä. Alon vähän aikaa rupatella ja sitten menin randomin karsinaan laitoin herkun ruoka kuppiin ja silitin sitä hellästi. Tulin ulos karsinasta ja hain harjoja. kun olin karsinassa niin se yritti näykkiä minua. Aloin harjaamaan Randomia. Ensin puhdistin kaviot se nosti hienosti kaviot mutta taas yritti näykkiä minua. Kun sain kaviot puhtaaksi. aloin hrjaamaan sen vartalua se oli kiltisti ja ryhdikkäästi ja vähän hölmöili. Meinasin purskahtaa nauruun mutta en halunnut ettei pikku Randomille tulisi pahamieli. kun olin harjannut ponin kokonaan kävin hakemassa satulan suitset ja suojat. Tulin satulahuoneesta pois muistin että unohdin sulkea karsinan oven. :( kun näin käytävän käytävällä ei ollut ketään. ei edes pienoista ruskeeta ponia. mein karsinaan niin Random oli karsinassaan olin ihmeellisen hämmästynyt. Aloin laittamaan satulaa se pullisteli mahaansa mutta sain onneksi satulan tarpeersi kireelle. sitten laitoin suitset se avasi hienosti suun ja antoi kiltisti laittaa remmit kiinni. sitten laitoin suojat etusiin. se meni erittäin hyvin. Tulin karsinasta ulos suljin karsinan ja hain kypärän. laitoin kypärän käytävällä kiinni. ja sitten menin Randomin karsinaan. Talutin randomin kentälle ja siten mittasin jalustimet. hyppäsin selkään ja aloimme kävellä kenttää. teimme pysähdyksiä ja isoja ympyröitä. kun olimm 15 minsaa mennyt käyntiä. aloimme mennä kevyttäravia kun olimme mennyt 15 minsaa sitä tuli vastaan pukki laukka se oli hauskan tuntusta mutta hiljensin raviin ja kokeilin uudestaan nyt se ei tehnyt pukkilaukkaa vaan oikeaa laukkaa oikealla kierroksella sitten vaihoimme suuntaa ja vaihoimme myös laukan vasempaan en viittinyt hirveesti rasittaa sitä. josen lopetettiin aika pian. tulin alas ja talutin Randomin talliin omaan karsuun. riisuinsen ja vein kamppeet omille paikoille ja pesin suojat ja kuolaimet. sitten aloin harjata sitä. jasitten vein harjapakin satulahuoneeseen ja laitoin kypärän omalle paikalle. sitten annoin Randomille herkun ja sanoin moikka ja Random vastasi hirnn. sitten tallin ulko puolella avasin puhelimen ja katoin kelloa että se oli puoli kymmenen. sitten lähdin kotiin.

19.12.

Rando! huusin kun saavuin tallille. Pörröinen poni ravasi tarhansa portille. Kaikki lumi oli sulanut pois ja maa oli hieman vetinen. Hain oikkuilevan pojan tarhasta. - Soo poika, sanoin. Hillitsin oria ennen karsinaan pääsyä. Annoin sille tallissa rehut ja odotin että se saisi syötyä. Putsasin sen ruokakupin ja vesiautomaatin. Poni tunki kokoajan tielle ja jouduin palauttamaan sen takaisin ruotuun muutaman kerran. Pesun jälkeen hain ponin harjat ja harjasin Randon huolellisesti. Se oli nopeasti tehty, sillä se seisoi kiltisti paikallaan nauttien harjan vedoista. Kavioita putsattaessa ongelmia tuli. Rando pamautteli kavioita lattuiaan, survoi varpaitani ja potki. Viimein sain putsattua viimeisenkin kavion ja hain satulan ja suitset. Varustin ponin ja talutin sen kentälle. Vedin jalustimet alas ja kiristin satulavyön. Sitten ponnistin pyörivän ponin selkään ja lähdimme kiertämään kenttää pitkin ohjin. Kävelimme noin vartin ja koosin sitten ohjat. Rando heitti pari pukkia ja kieltäytyi pysähtymästä. Pidättelin sitä, tein voltteja ja yriin saada sen asettumaan ja pysähtymään. Se vertyi pian, mutta ori pisti vain vastaan. Työskerntelin käynnissä pitkään ja vihdoin sain Randon keskittymään edes vähän ja tapumaan haluamallani tavalla. Se totteli kymmenen minuuttia ja raviin siirryttäessä sama runba jatkui. Sain käyttää kaikkia taitojani, jotta lopputunnista pääsimme hiukan edes laukkaamaan. En työskennellyt ponin kanssa vielä kunnoll laukassa. Kun olin tunnin ratsastanut, jäähdyttelin Randon ja vein sen talliin. Otin varusteet pois ja kiinnitin sen vetosolmulla kiinni. Hoidin sen ripeästi ja päästin sen vielä tarhaan. Siivosin itse sen karsinan ja laitoin heinää sille valmiiksi karsinaan. Ja kun toin sen sisälle, se pinkaisi karsinaansa rouskuttamaan heiniä. Pesin sen tomuiset harjat vielä ennen lähtöäni.

8.12.

"... On lunta tulvillaan ja raikas talvisää..." Ähhhh miksi päässäni piti koko ajan soida joululaulut.Joulu oli lähellä eikä siihen ollut enää edes kuukautta.Minulla oli kauhet suunnitelmat mitä ostaisin kullekkin joululahjaksi ja nyt päässäni pyöri mitä ostaisin rakkaalle hoitohevoselleni.Tarvoin kohti tallia.Kenkääni oli mennyt jo lunta.Teitä ei ollut vielä aurattu joten lunta riitti vaikka muille jakaa.Kun olin jo ihan lähellä tallia onnistuin astumaan erääseen liukkaaseen kohtaan ja muksahtamaan kumoon.Katsoin ympärilleni, pari koiran ulkoiluttajaa viereisellä polulla katsoivat minua hieman kummissaan.Nousin vain nolona ylös ja hipsin paikalta.

Kun saavuin tallille lumisena kuin lumiukkoa moikkasin tallin omistajaa ja kurkin tarhoihin.Karosia ei näkynyt missään.Se oli siis tallissa.Kopistelin tallin oven suussa päältäni lumet pois ja astelin sisälle.Rautias oripoika tanssahteli isossa karsinassaan ja hörisi kun astelin paikalle.Avasin puolioven ja rapsuttelin sitä.Sen silkkinen turpa oli ihanan lämmin.Taputin sitä ja nappasin sen ovesta riimun ja riimunvarren.Avasin karsinan oven ja pujahdin sisälle.Karos yritti rynniä päälle.Se halusi varmasti ulos nauttimaan lumesta.Pistin päätä heittelevälle hevoselle riimun ja rauhoittelin sitä hiukan.Ori pärski mutta rauhoittui.Samassa yksi tallin työntekiijöistä tuli paikalle ja pisti karsinan ovessa olevalle narulle Karosin toppaloimen.Kiitin häntä ja pistin Karosin kiinni kaltereihin.Sukisin sen nopeasti ennen kuin pukisin loimen päälle ja veisin pihalle.Hain harjat satulahuoneesta ja palasin karsinalle.Otin piikkisuan ja rupesin harjaamaan.Enää ei lähtenyt hevosilta paljoakaan karvaa toki hiukan muttei paljoa.Aloitin Karosin kaulalta ja suin sitä rauhallisin pitkin vedoin.Sen karva hiukan pöllysi mutta kohtapa se olisi puhdas.Etenin kohti selkää.Kun suin Karosia läheltä jalkoja se alkoi tepastelemaan ja nykimään riimusta.Komensin sitä ja jatkoin harjaamista.Kun se oli aloillaan silittelin ja taputtelin sitä ja kiitin puheellakin.Harjasin orin kylkea ja siirryin kohti lautasia.Pujahdin kaulan ali toiselle puolelle ja aloitin harjaamisen kaulalta.Harjan tyvessä oli paljon likaa joka kyllä lähti kunnon harjaamisella.Saatuani pojan suittua otin kovaharjan ja kävin sen reippain ottein läpi koko hevosen.Sitten otin pehmeällä harjalla huolellisesti jalat, mahanalusen ja pää harjalla pään.Viimeistelyn tein pölyharjalla.Taputin puhdasta hevosta ja otin vielä jouhet kammalla ja kaviot kaviokoukulla ja kavioharjalla.
-Hopi hopi vieppäs Karos jo tarhaan, naurahti sama työntekijä joka oli aikaisemmin tuonut loimen.
-Hiihhii minulla on vähän taipumusta tehdä kaikki tuot niin hartaasti ja huolellisesti vaikka sen voisi tehdä vielä myöhemminkin, naurahdin ja pistin Karosille sen toppaloimen.Kello oli jo aika paljon ja orin olisi pitänyt olla tarhassa jo 20min sitten.Kiinnitin äkkiä loimen sille ja lähdin viemään sitä tyhjän tallin poikki kohti tarhaa.Pihalle päästyämme ori henkäisi raikasta ilmaa keuhkoihinsa ja yritti ryöstää käsistä.Tarrasin sen riimuseen ja pistin riimunarun turvan ympäri.Käskin kunnolla ja jatkoimme matkaa.Juuri kun olimme jo aivan tarhan lähellä potkaisi Karos takasellaan ja loikkasi parin metrin päähän.Minä seisoin toki saappaillani liukkaalla alustalla ja lensin kumoon.Riimunaru irtosi kädestäni ja ori otti jalat alleen.
-Eih!Kiljaisin ja huomasin kuinka Karos laukkasi ympäri pihaa vapaudestaan nauttien.Yksi hoitajista huomasi pulmani ja kiirehti apuun.Hän auttoi minut pystyyn ja niin lähdimme pyydystämään tuota vekkulia oripoikaa.
-Ehkä olisi parasta hakea tallista kauraa ämpäriin, tyttö hoksasi ja kiirehti talliin.Huokaisin syvään ja katsoin kuinka ori ravasi pitkin tallipihaa häntäänsä korkealla kannatellen ja pää ylväästi pystyssä.Se hirnui tammoille ja yritti kiinnittää niiden huomion.Samassa tyttö pyörähti tallista ulos punaisen ämpärin kanssa jotta oli hiukan kauraa.Heiluttelimme ämpäriä mutta ori ei ottanut kuuleviin korviinsakaan herkkujen ääntä vaan pyöri tamma-aitauksen ympärillä ja nousi puolittain pystyyn.Lähdin hiipimään oria kohti pitäen katseeni koko ajan siinä kiinni.Pääsin aivan parin metrin päähän kun ori äkkiä loikkasi ympäri ja laukkasi tiehensä.Luoja kiitos tallia ympäröivät portit olivat kiinni.
-Miten ihmeessä saamme sen kiinni, voihkaisin.
-Voi Karos, huokaisi tuttu ääni takaani.Tallin omistaja Amar oli tullut paikan päälle.
-Öhh tuota anteeksi se pääsi vahingossa irti, sanoin nolona katse varpaissani.
-Ei se mitään otetaan hassukka kiinni ja katsotaankin että saadaan se kuriin eihän tuo nyt mitään kaikille käy joskus noin ja Karos on tainnut ottaa ilon irti talvesta ja kehitellä upouudet jekut joita edes minä en vielä osaa ulkoa!Amar sanoi hymyillen.Ori oli meidän huomaamatta ravannut yhteen tyhjistä tarhoista joka oli aivan tamma aitauksen vieressä ja juuri nytkin yritti sieltä käsin päästä tammojen luokse.
-Haa meidän tilaisuutemme, Amar naurahti salamyhkäisesti ja käveli reippaasti tarhaa kohti jossa Karos oli.Hän sulki pikaisesti portin kytki sähköt ja seisoskeli aidan kulmalla.Kiirehdin hänen luokseen nauraen.Karos ei ollut mitään huomannut.
-Siinä vasta oikea James Bond! Nauroimme Amarin ja toisen tytön kanssa.Samassa Karos huomasi meidät ja ravasi tarhaa ympäri hirnuen hätäisesti.Rapisuttelin pussia taskussani ja ori nosti korvansa pystyyn.Se ravasi luokseni ja oli välittömästi ottamassa pussin suuhunsa mutten antanut.Annoin sille yhden herkun ja nappasin sen rauhallisin ottein kiinni.Riimunaru oli aivan tahriintunut ja luminen sekä myös vähän rikki kun Karos oli sen kanssa riehunut.Otin sen tiukasti hallintaani ja talutin pois tarhasta.Se rupesi saman tien temppuilemaan yrittäen nousta takajaloilleen ja potkien ja näykkien.
-Mikä kumma sinuun on herraseni tullut, Sanoin jämerästi ja katsoin sitä suoraan silmiin.Käärin huolellisesti riimunarun sen turvan ympärille ja lähdin taluttamaan sitä kohti tallia.Karos luuli toki joutuvansa takaisin karsinaan joten se laittoi vastaan heitellen päätään ja kääntyillen liukkaalla tallipihalla."läiskäisin" sitä riimunarun päällä lavalle ja lähdin tomerasti kävelemään.Ori seurasi minua korvat luimussa.Pääsimme tallin ovella jolloin teimme ympyrän ja lähdimme kävelemään kohti tarhaa.Ori liukasteli vierelläni ja yritti taas riistäytyä käsistäni.
-NYT KAROS!! Karjaisin ja pidin rystyset valkeina kiinni riimunarusta.Amar ja toinen tyttö katsoivat sivusta ja olivat valmiina auttamaan jos se yrittäisi taas lähteä.Lähdimme hiljaa kävelemään pitkin liukasta tallipihaa ja silmäilin oria.Kun se käveli hienosti palkkasin sen omenan siivulla.Nyt pääsimme oikein kivasti tarhalle.Menimme sisälle tarhaan suljin portin ja seisoskelin siellä Karosin kanssa hetken.Silittelin sitä ja irrotin sitten riimunarun irti riimusta ja päästin orin irti palkaten sen hienosta käytöksestä.

Poistuin tarhasta ja menin laittamaan sähköt päälle.Marssin Amarin luokse ja menimme yhdessä toimistoon.
-Ompas Karosista tullut kummallinen se kyllä taitaa johtua vain tuosta lumesta ja siitä että sillä on valtavasti energiaa mutta ei se ole kyllä ennen ihan noin kaheli ollut voisimme sitä vaikka tänään kouluttaa yhdessä maneesissa jos sinulle sopii, Amar sanoi ja kaatoi meille molemmille lämmintä kaakaota.
-Joo se olisi hyvä idea, vastasin ja hörpin kiitollisena kaakaota.Söimme pikkuisia pikkuleipiä ja joimme kaakaota.Samassa toimistoon asteli pari hoitajaa jotka ottivat myös kaakota ja liittyivät seuraamme.
-Mites teillä meni kun veitte hevoset pihalle?Amar kysyi kahdelta muulta hoitajalta.
-Oikein hyvin Seri meni todella kivasti mutta teillä ei tainnut mennä ihan niin hyvin tai ainakin olin näkevinäni Karosin tallipihalla irti?Tyttö kysyi.
-No joo Karos pelleili oikein olan takaa ei olisi millään halunnut totella mutta onneksi siitäkin selvittiin, Vastasin hymyillen.
-No hyvä, toinen hoitajista vastasi.

Hörpittyämme kaakaot loppuun nousimme ja siivosimme tiskit.
-Sitten ei kun karsinoita siivoamaan, Amar sanoi ja lähdimme joukolla töihin.Kärräsin kottikärryt sisälle talliin ja rupesin talikon kanssa heilumaan Karosin karsinassa.Ori oli onnistunut sotkemaan jopa seinänsä oli siinäkin oikea sotta pytty.Siivottuani karsinan pesin seinät juuriharjan avulla ja toin lisää olkia karsinaan.Pesin ruokakaukalon ja tarkistin vesiautomaatin.Kaikki kunnossa.Siirryin seuraavan karsinan kimppuun.Siinä asusteleva hevonen taisi olla vähän siisteempää laatua nimittäin siellä oli lannat suurin piirtein yhdessä nurkassa ja seinätkin olivat pysyneet siisteinä.Siivosin sen nopeasti ja arvioin ettei sinne tarvinnut lisää olkia.Pesin kaurakipon ja tarkistin vesiautomaatin ja lähdin viemään lantoja.Ehdin siivota 3 karsinaa kun jo koko talli oli joukko voiman avulla saatu siistiksi.Lakaisimme vielä käytävän ja järjestelimme sitten tavarat.Eräs hoitajista tuli kysymään jos auttaisin häntä siivoamaan tarhoja ja hiekottamaan ja kolaamaan pihan.Suostuin ilomielin.Aloitimme työn.Kovalla vaivalla kolasimme koko suuren tallipihan sekä kentät.Teimme hiekoitetut polut jotka johtivat tarhoihin ja ulos portista sekä kentälle ja maneesiin.Sitten vilkaisin kelloani ohhoh olipas aika vierähtäny kello oli 12.05.
-Mennäänkös pistämään hevosten ruuat turpoamaan ja siivotaan sitten tarhoja?Kysyin.
-Joo tehdään niin, tyttö vastasi ja kipitimme sisälle sivu ovesta.Mittasin Karosin kaurat ja sinne sekaan kaikkea muutakin.Pistin tilkan lämpöistä vettä ja sitten pyyhe päälle ja hyllylle turpoamaan.Autoimme toinen toisiamme Jenna nimisen tallitytön kanssa ja tiputimme myös heinää heinäparvelta.Leikkasin paalinarut ja menimme laittamaan vettä ämpäreihin ja niitä sitten kärräsimme ulos.Pari hoitajaa oli jo aloittanut tarhojen siivouksen joten menin auttamaan heitä ja yhteis tuumin saimme kaikki tarhat siivottua puolessa tunnissa.Kun kello läheni siis yhtä pyydystelimme hevosia kiinni ja noin puolet vietiin talliin syömään.Kärräsimme ensin tarhassa oleville hevosille pari siivua heinää kullekin ja sitten tarjosimme niiden kaurasekoitukset.Sitten oli tallissa olevien hevosten vuoro.Karos tepasteli karsinassa innoissaan ja hirnui kun huomasi ruokien tulevan.Otin siltä vielä loimen pois ja annoin mennä syömään.

Kun ruuat oli jaettu menimme toimistoon.Ihana kalakeiton tuoksu leijui sieraimiimme ja huudahdimme yhteen ääneen ”voi ihanaa!” yksi tallin vakituisista työntekijöistä oli värkännyt koko porukalle maukasta kalakeittoa.Kauhoimme sitä lautasillemme ja istuuduimme pitkän puu pöydän ääreen syömään.Juttelimme kaiken näköistä ja söimme lämmintä keittoa.Ennen kuin kaikki oli syönyt ja pöytä oli puhdas ja tiskit tiskattu oli kello jo yli 14.Kiitin ruuasta ja kiirehdin hoitamaan Karosia.Tulin sen karsinaan harjapakki kainalossa.Pistin sille sen nahkariimun päähän ja solmin kiinni.Otin yleisharjan kouraan ja ryhdyin reippain vedoin harjaamaan oria.Hetkessä se oli harjattu kun ei se oikein ollut ehtinyt edes sotkeentua tarhassa.Pistin Karosille sen sini-mustat suojat jalkoihin ja lähdin hakemaan pojan suitsia.Kun palasin suitsin sen rauhallisin ottein.Pistin juoksutus liinan kiinni suitsiin ja menin kysymään Amarilta ehtisikö hän tulla kanssani kouluttamaan Karosia.Amar ehti joten heitin Karosille ohuen loimen selkään ja talutin orin maneesiin.Amar saapui hetken päästä mukanaan kauraa ämpärissä ja vähän muutakin kaikkea.
-Voit ensin kävelyttää sitä löysällä narulla n.5min katsotaan sitten, Amar sanoi ja asteli keskelle maneesia ja istuutui maitotonkan päälle.Hieroin rauhallisena hevosen kaulaa ja juttelin sille.Lähdin kävelemään rauhallisesti naru löysällä.Kun olimme kävellyt jo hieman yli 5min kiristin narua Amarin pyynnöstä ja teimme rauhallisin ottein pysähdyksiä ynm.Teimme niitä niin että minä sanon ”prr” ja pysähdyn.Ja ponin olisi tarkoitus pysähtyä myös.Ensi alkuun ei Karos olisi jaksanut tehdä mitään tuollaista mutta hyvin se meni sitten loppua kohden.Kun se teki oikein kehuin sitä ja silitin ja taputin.


-No niin sitten tehkää isoja ja pieniä ympyröitä edelleen käynnissä ja jatkakaa myös pysähdyksiä.Ympyrät menivät oikein hyvin.
-Sitten naru löysäksi ja siirrytte rauhalliseen raviin, Amar opasti.Lähdin hölkkäämään ja ori otti välittömästi jalat alleen.
-Älä sano sille mitään vaan hidasta vauhtia, Amar sanoi.Karos näytti närkästyneeltä ja heitti päätään.Se olisi vain halunnut juosta.Sain sen kumminkin menemään sitä hiukan hitaampaa ravia ja sitä sitten menimmekin useampia kierroksia.
-Ja ota mukaan harjoitukseen ympyrät koita saada se menemään ilman temponlisäyksiä, Amar opasti.Kauan sainkin sitä treenata ennen kuin Karos lopetti kaahailut ympyröillä.Mutta kun se alkoi hieman tottelemaan ja yhdistämään käskyjä tuli hienoa jälkeä.Teimme myös ravissa ensin hiljennyksiä käyntiin ja sitten pysähdyksiä.Karos talloin varpailleni useaan otteeseen mutta mitä pienistä onneksi ei käynyt kuinkaan.Kun olimme treenaillut n.20min meni Amar pistämään puomeja keskelle maneesia.
-Sitten olisi tarkoitus kävellä puomien yli ilman että siinä täytyy ottaa kauheita sivu loikkia tai vauhdin lisäämistä, Amar neuvoi.
-Kävelkää siis puomeille ihan rennosti naru löysällä ja seuraa koko ajan Karosin liikkeitä kun se kaahaa pysähdytte.Nyökkäsin ja aloitimme.Ennen puomeja Karos käveli todella hyvin mutta heti puomeilla se alkoi hiukan reipastua ja tanssahtelemaan kuin ”hypäten” puomien yli.Pysähdyin ja kestikin hetken ennen kuin Karos hoksasi senkin pysähdyttävän.Amar siirsi puomit kauemmaksi toisistaan ja kokeilimme uudelleen.Yksi puomi kerrallaan ja pysähdys.Nyt Karos alkoi kulkea paremmin muttei vieläkään niin hyvin kuin toivottua olisi.Puomeja alettiin pikku hiljaa siirtämään lähemmäksi toisiaan ja heti ori aloitti steppaamisen mutta niitä otettiinkin pitkään joten lopulta se meni hienosti.Amar oli ajatellut että olisimme voineet ottaa myös puomit ravissa mutta turha toivo se vain pilaisi senkin saavutuksen mitä olimme tähän mennessä saaneet aikaan miksi kummassa nämä puomit olivat niin vaikea juttu orille.Se hyppäsi kyllä todella loistavasti mutta sen tulisi osata mennä myös rauhallisesti.Puomit siirrettiin sivuun ja kokeiltiin pääty-ympyrällä laukkaa.Annoin löysän narun ja otin juoksutusraipan sitten sanoin laukka ja maiskutin ja heilautin raippaa.Karos ponkaisi laukkaan pää korkealla mutta kerrankin laukka aika hyvällä vauhdilla.Yritin antaa sille enemmän liinaa ja se auttoi siihen ettei se pitänyt päätään niiin korkealla.Kehuin sitä kun se teki oikein ja pidin sen laukassa aika pitkään.Piitkän laukan jälkeen se oli hiukan jo hikinen.

-Sitten voit tehdä tätä vaikka päivittäin Karosin kanssa eli päästät sen irti ja laitat käden sen sään päälle.Sitten koitat kävellä niin että hevonen pysyy suunnilleen vierelläsi ja muista palkata sitä herkuilla tai taputuksilla jos onnistuu, Amar sanoi ja antoi minulle kauraa.Tein kuten hän käski ja arvaatko mitä kävi.No Karos pinkaisi välittömästi omille teille ja ravaili ympäri maneesia kuin mikäkin kingi.Rapisuttelin kauroja ja istahdin keskelle maneesia.Ori näytti selvästi kiinnostuneelta ja halusi toki syötävää joten hetken haahuilun jälkeen se tuli luokseni varovaisesti kaula pitkänä.Annoin sen vain syödä kädestäni enkä ottanut sitä kiinni.Karos nappasi suuhunsa kourallisen kauraa ja ravasi taas tiehensä.
-No aloitteli tuosta että se tule vapaaehtoisesti luokse koska siitä on ainoastaan hyötyä, Amar sanoi.
-Mutta nyt minun on lähdettävä nähdään taas, nainen sanoi ja lähti.Tein tuota luoksetulo juttua aika pitkään ja Karos alkoi pysyä lähelläni.Se pysyi siinä jopa niin että rapsuttelin sitä.Sitten nousin pystyyn ja kun se tuli luokseni lähdin kävelemään.Ensimmäiset 5 askelta ori seurasi perässä ja kun se sai kauraa se näytti tyytyväiseltä.Nyt minun oli pakko ottaa se kiinni nimittäin jäähdyttelisin sen ja sitten kiirehtisimme jo talliin.Taluttelin Karosia maneesissa jonkin aikaa kunnes keräsin kimpsuni ja kampsuni ja kipitimme talliin.Karos pujahti karsinaan minä perässä.Otin siltä suitset, loimen ja suojat pois.Heitin suojat harjauksen jälkeen koppaan ja suitset vein kuolainpesun jälkeen naulaan.Loimen jätin karsinan ovessa olevalle narulle roikkumaan.Kello oli varttia yli kolme.

Pistin Karosin karsinaan kiinni löysällä narulla ja hain sen harjapakin.Suin sitä rauhallisin vedoin ja etenin pikku hiljaa.Kun olin sen sualla harjannut otin kovaharjan sen jälkeen otin pehmeän harjan ja viimeiseksi pölyharjan.Harjasin pään ja jalat vielä pehmeällä harjalla ja pyyhin hepan sienellä.Selvitin jouhet ja puhdistin kaviot.Nyt Karos oikein kiilsi.Otin harjapakista hieronta kintaan ja hain satulahuoneesta pikkuisen tuolin.Istahdin siihen ja aloin hieromaan oria.Rauhallisin ja tarkoin pyörähdyksin sitä hierosin lavan ja kaulan kohdalta sekä läheltä säkää.Ensi alkuun Karos vain seisoi aloillaan ja tutki tallin tapahtumia mutta pian se alkoi painautua hieronta kinnasta vasten ja se laski päätään ja kaulaansa.Vaihdoin välillä kättä ja siirryin hiukan alemmas jalkoihin.Seurailin koko ajan Karosin liikkeitä ja ori näytti toden teolla nauttivan tästä suunnattomasti.Siirryin kohti lautasia rauhallisesti hieroen selänkin huolellisesti.Huh tässähän väsyi aivan käsi.Kun olin päässyt jo lautasiin asti ja olin koko Karosin oikean puolen hieronut huokasin syvään ja lysähdin lepäämään tuolille.Karos katsoi minua kummissaan ja rupesi hamuamaan leipää tai jotain muuta herkkua.Kun se oli kiltisti eikä tökkinyt minua koko ajan turvallaan heitin sille kaurakippoon pari kuivunutta leivän kannikasta.Sitten siirryin Karosin toiselle puolelle.Aloitin reippain mutta rauhallisin ottein kaulalta ja siirryin kohti lapaa ja jalkoja sekä säkää ja selkää.Pitkän mukavan hieronta tuokion jälkeen poistuin hissukseen karsinasta.Orilla oli silmät puoli ummessa ja se seisoi karsinassa ja leputti toista takajalkaansa.Vein harjapakin ja tuolin pois ja menin katsomaan missä kunnossa Karosin varusteet oikein olivat.Sen satula oli suht siisti hiukan oli jalustimet kuraiset ja istuin osa hiukan pölyinen mutta suitset tarvitsivat kyllä pikku puhdistuksen.Nappasin suitset ja kaikki tarvittavat tavarat.Sitten istahdin penkille.

Kastoin sientä hiukan ja pyyhin ensin suitset sitten ryhdyin kunnon työhön.Kuin suitset kimalsivat seinällä musta nahka puhtaana ja suitset pestyinä otin satulan.Puhdistin sen nopeasti ja harjasin kovaharjalla satulahuovan.Liotin jalustimia niin että niistä lähti kaikki lika pois.Kun kello oli puoli 5 tulin satulahuoneesta tallin puolelle ja menin hakemaan Karosin.Heitin sille ulkoloimen selkään ja vein tarhaan.Nappasin sen karsinasta parit lantakasat ja vein ne äkkiä lantalaan.Kävin juomassa hiukan ja sitten mietiskelin mitä voisinkaan tehdä.Ei kulunut viittä sekuntiakaan kun puhelimeni rupesi soimaan.Nappasin sen taskustani ja huomasin Amarin soittavan.
-Wonder , vastasin.
-No Amar tässä moikkasi lähtisitkös mun kanssa ratsastamaan jos ottaisit vaikka Randon?Kuului langan päästä.
-Joo, hihkaisin en ollut ratsastanut taas vähään aikaan.
-No kiva nähdään pian tallilla, Amar sanoi ja niin puhelu päättyi.Kun Amar tuli tallille seisoin jo innoissani tallin oven suussa.Amar hymyili ja sanoi että voisimme mennä laittamaan hevosia valmiiksi nimittäin ne molemmat olivat jo tallissa.Amar ottaisi Rutun.Pujahdin pikku ponin karsinaan harjapakki kainalossa.Moikkasin sitä ja pistin sille sen mini riimun.Sidoin sen nopeasti kiinni ja rupesin oitis harjaamaan sitä.Rando seisoi kiltisti aloillaan mutta vilkuili minua hiukan kummissaan.Kun olin sen harjannut huolellisesti katsoin sen pikku kaviot joissa ei ollut mitään.Amar käveli reippain askelin karsinan ohi kohti satulahuonetta päätin kiiruhtaa hänen peräänsä hakemaan varusteita.Otin satulahuoneen seinältä ponin suitset ja satulan ja kipitin takaisin Randon luokse.Suitset heitin karsinan ovessa olevaan naulaan ja menin pistämään satulaa.Laskin satulan sen selkään ja suoristin vaaleanvihreän satulahuovan.Nappasin vyön mahan ali ja rupesin sitä pikkuhiljaa kiristelemään.Rando heitti päätään ja pullisteli minkä jaksoi.Sain kovin ponnistuksin vyön toiseen reikään.Sitten odottelin hetken ja sain vyön kolmanteen reikään.Nyt otin suitset naulasta ja otin pikkuiselta ponilta riimun päästä.Heitin ohjat kaulalle.Kun olin saanut sille suitset tuli Amar karsinan ulkopuolelle kyselemään mikä oli tilanne.
-öööö tuota vielä pitää suojat pistää, vastasin.
-Selvä odottelen pihalla, Amar sanoi.Pistin Randolle suojat jalkoihin ja katsoin vielä sitä vyötä.Kiristin vyön neljänteen reikään ja päätin katsoa sitä vielä pihalla.

Talutin Randon pihalle Amarin ja Rutun rinnalle.Lyhensin jalustimia ja nousin sitten pikku ponin selkään.Selästä käsin sainkin kiritettyä vyön kuudenteen reikään.Taputin Randoa ja sanoin Amarille että olimme valmiita.Amar istui rentona kimon ratsuponin selässä ja lähti liikkeelle.Lörpöttelimme Amarin kanssa kaikkea maan ja taivaan välissä samalla kun orit köpöttelivät reipasta vauhtia pitkin lumista maalaistietä.Oli ihanaa päästä pitkästä aikaa hevosen selkään!Annoin Randolle vapaat ohjat ja se meni reippaasti ison ponin perässä.Hevoset olivat virkkuja muttei se haitannut meitä kyllä lainkaan  .Kun olimme päässeet asteltua n.1km verran suoraa tietä loikkasimme jäätyneen ojan yli metsään.Ruttu liukasteli edessämme hetkisen mutta pääsi jäisen kohdan yli.Kokosin ohjat ja nousin kevyeeseen istuntaan mäessä.Amar hoputti hieman ori poikaa ja se ravasi pari askelta.Rando kieltäytyi liikkumasta kovempaa joten sain pohkeet puhki käskeä.
-Eikö Rando tottele?Amar kysyi ja vilkaisi taakse.
-No ei oikein, vastasin hammastapurren.Rando nosti päänsä korkealle ja potkaisi tyhjää.
-Kun pääsemme tältä metsätaipaleelta pois koita sitä saada tiellä raviin, Amar sanoi.Nyökkäsin ja jatkoimme matkaa hiukan pomppuisin tunnelmin.Kun metsätaipale loppui hyppäsi Ruttu takaisin leveälle tielle.Minä ja Rando köpöttelimme perässä.Amar ja Ruttu siirtyivät nätisti raviin.Rando pyöri vain paikoillaan ja oli erittäin itsepäinen.Amar kävi katkaisemassa minulle raipan läheisestä puun oksasta ja toi sen minulle.Kiitin ja heilautin sitä äkäisesti shettiksen lautasille.Rando loikkasi puoli metriä eteenpäin ja lähti ravaamaan reipasta ravia korvat tiukasti niskaan liimattuna.Myötäilin hieman ohjilla ja ajoin sitä pohkeilla eteen.Amar hymyili ja jatkoi ravia Rutun kanssa.Randolla ei toden totta ollut mitkään maailman pehmeimmät askellajit kyllä kevyt ravi meni ihan ok:sti mutta harjoitusravista ei ollut tietokaan.Ravailimme talvisen maiseman halki pitkin leveää kärrytietä.Rando oli hiukan alkanut leppymään ja ravasi pieniä pätkiä jo pehmeämmin korvat höröllä.Kiitin sitä kun se totteli.

Ravattuamme alle puoli kilometriä siirryimme raviin.Annoin Randolle hieman ohjaa ja laskeuduimme jyrkän jäisen alamäen alas pellolle.Ruttu alkoi pomppia edessämme ja Amar käski sitä.
-Tämä on tuttu laukkapaikkamme joten Ruttu hieman protestoi, Amar selitti.Randolle paikka ei tainnut olla ihan niin tuttu nimittäin se käveli pitkin pellon reunaa eikä välittänyt tuon taivaallista edessä poukkoilevasta orista.
-Ravataanpas taas hieman, Amar sanoi ja päästi Rutun liikkeelle.Heilautin raippaa ja Rando lähti päätään heitellen raviin.Pari askelta se meni suht nätisti mutta sitten se kääntyi sivuttain ja rupesi pukittelemaan.Amar huomasi vaikeutemme ja opasti:
-Koita pitää sen pää ylhäällä ja käske liikkeelle.Nykäisin sen päätä ylös maasta ja sitten annoin raipasta.Rando teki pikkuisen pukin ja lähti laukkaamaan.Se ehti menemään vain hetken kunnes sain sen hieman hallintaan.Suoristin ponin ja annoin eteen ajavia apuja.Myötäilin ohjista ja ohjasin sen pohkeitteni varassa reunaan.Nyt se ravasi jo paremmin vaikka siitä näki ettei se oikein ollut vielä hallinnassani.Kehuin sitä ja ravasimme Amarin ja Rutun perään.Nyt yritin pitää Randon pään ylhäällä jottei se pääsisi pukittelemaan niin paljoa.Pidin sillä myös koko ajan jotain muuta ajateltavaa elikkä kääntelin sen päätä teimme hieman jotain pohkeenväistön tapaista ja lisäsin myös vauhtia ja hiljentelin sitä.Hieroin sen kaulaa ja poistuimme Amarin ja Rutun perässä pellolta takaisin tielle.Heilautin puuraippaa ja jatkoimme edelleen ravia.Ruttu pärski edessämme ja Rando alkoi taas pomppia allani.Komensin sitä äkkiä jotta se tottelisi heti.Poni potkaisi jalallaan äkäisesti mutta jatkoi reipasta ravia.Amar oli ilmeisesti huomannut äskeisen tapahtuman ja hihkaisi.
-Hyvä just noin!Naurahdin ja seurasin Amari pimeään metsikköön.
-Pian tulee laukka jakso oletko valmiina?Amar kysyi ja taputti Rutun kaulaa.
-Joo, vastasin ja kiristin ohjia.Parin kymmenen metrin kuluttua käännyimme jyrkästi metsätielle ja Amar nosti laukan Rutun kanssa.Annoin Randolle selkeät laukka-avut ja maiskutin reilusti.Kun Ruttu oli nostanut siistin ja reippaan laukan lähti Randokin mielusti liikkeelle.Se heitti innoissaan takapäätään ja otti jalat alleen.Ori veti ohjat käsistäni ja teki sellaiset pukit että olin lentää metsikköön.Mutta tarrauduin satulan etukaareen ja nojauduin taakse.Ehdin näppärästi keräämään ohjat ja saamaan hassukan hallintaan.Kiisimme pitkin hämärää metsää koittaen pysyä kookkaan ponin ja Amarin perässä.Kun tie alkoi kaartaa oikeaan hidasti Amar ja Ruttu ravin kautta käyntiin.Pidätin ja pidätin innostunutta ponia ja sain sen viime tingassa hidastamaan.Taputin sitä ja jatkoimme matkaa käymäjalkaa.

Lörpöttelimme siinä aikamme Amarin kanssa ja ennen kuin ehdin aavistaakkaan olimme jo tallipihassa.Laskeuduin shettiksen satulasta ja veimme hevoset talliin.Menin riisumaan Randon.Kun olin ottanut siltä satulan ja suitset pois käärin suojatkin pois.Vein varusteet ja harjasin Randon.Pistin sille loimet selkään ja vein pihalle.Kello oli 18.05 joten oli aika pistää Karosin ruuat likoamaan.Menin tekemään sen ja sitten menin katselemaan komeaa hoidokkiani joka laukkaili ympäri tarhaa innoissaan kun pari tammaa oli tuotu pihalle.Kävin antamassa sille heppa herkun ja sitten menin tiputtamaan heinää heinäparvelta.Kun ruuat olivat kondiksessa siistin Karosin tavaroita satulahuoneessa ja lämmittelin jäätyneitä sormiani.Kun kello oli melkein seitsemän nappasin Karosin riimunaruin ja lähdin hakemaan sitä talliin.Nappasin sen kiinni porjoistarhasta ja vein suoraan talliin.Pistin kiinni käytävälle ja riisuin loimen.Tarkistin jalat ja harjasin sen.Nyt ei onneksi ollut käytävällä tungosta joten homma onnistui hyvin.Kello ei ollut aivan seitsemän mutta vain muutamaa minuuttia vaille kun päästin orin karsinaan.Se hyökkäsi oitis maukkaiden ruokien kimppuun.Naurahdin ja keräsin sen loimen penkiltä.Vein sen satulahuoneeseen ja pölytin sen harjat ihan nopeasti takaportailla.Sitten oli minunkin aika lähteä kotiin.

Tutustumista Randoon

Saavuin ekaa kertaa hieman jännittyneenä uudelle tallille, jossa aloittaisin pipurisen shetukan hoitamisen. Huomasin sen heti tarhassa. - Randoo! huusin sitä. Poni höristeli korviaan ja tuli kiinnostuneena portille. Hain riimunarun ja kun Rando sen huomasi, se kipitti äkkiä karkuun villit pukit heittäen. Avasin varovasti portin ja pujahdin sisään sulkien portin takanani. Maiskuttelin ja kutsuin tarhassa pukittelevaa herraa. Lähestyin sitä varovasti, mutta se ampaisi tarhan toiseen päähän. Pienen jahtausleikin jälkeen se antautui viimein kiinni. Taluttaessa Rando hyppelehti ja pysäyttelin sitä välillä ja käskin sen pysyä paikallaan. Pari kertaa se onnistui ja kehuin heti oria. Kun pääsimme talliin, Rando syöskyi omaan karsinaansa. Päästin sen irti ja hain sille ruokaa. Poni mutusteli tyytyväisenä heiniään kun aloin harjata pölyharjalla. Poni seisoi paikallaan ihan uppoutuneena ruokaansa. Sain sen harjattua pölyharjalla ja kävin sen nopeasti vielä läpi pehmeällä harjalla. Sitten kun ilmestyin kaviokoukun kanssa karsinaan, Randon mielekiinto heräsi ja se ravasi ympäri karsinaa ihan kiusallaan. - Rando! Älä jaksa, sanoin ja nappasin sen riimusta kiinni ja laitoin sen vetosolmulla ja riimunarulla aisoihin. Sain putsattua etukavion, mutta takakavion kanssa se alkoi potkia ja näykkäisi takapuoleeni. Toruin sitähieman ja odotin että se rauhoittuisi. Sitten sain sen jalan ylös ja putsasin sen nopeasti. Samoin tein toisellakin puolella ja selvitin vielä hännän ja harjan. Lähdin taluttelemaan ponia kentälle. Se oli aivan vauhkona ja minun oli vaikea hallita ponia. Talutin sitä riiviötä puolituntia ja vein sen takaisin talliin. Tein sille perusteellisen hoitotoimen piteen ja vein sen takaisin ulos. Tutkin hiukan tallia ja löysinkin Randon varusteet sekä ajovehkeet. Puhdistin ne ja kello olikin sen jälkeen jo paljon. Hain vielä Randon sisälle ja ruokin ponin ennen kun lähdin kotiin.

17.10.

Totesin vielä toissapäivänä vallinneen kauniin syysilman kaikonneen kuin tuhka tuuleen kun kohmeiset kädet nukkavierun, vihreän tallitakkini venyneissä taskuissa loiskin valtameren kokoiseksi vesilätäköksi muotoutuneen tallipihan poikki tallin pääovelle. Oven aukaistuani totesin minden saapuneen Roomeota hoitamaan ja yhden tallin sisäpuolen valaisua yrittäneen lampun sammahtaneen tänä harmaana ja viimaisena syyspäivänä. Tästä toisesta asiasta vähemmän ilahtuneena mutisin mindelle tervehdyksen ja lompsin varsin epämotivoituneena toimistoon hörppimään Elinan juuri parahiksi keittämää teetä. Heitin toisen vaaleansinisten farkkujen verhoaman jalkani ilmeisesti turhan reippaasti ristiin toisen jalkani päälle, sillä lonksuvasta kumisaappaastani lensi kaunis kurakaari toimiston matolle - joka muuten joskus oli ollut kirjava, nyt lähinnä harmaa ja roskainen.

Huokaisin voipuneena teemuki kädessäni ja painauduin syvemmälle upottavan sohvan uumeniin. Kohta paikalle pärähtänyt Ulrika katseli minua hetken vähän ihmetellen ennen purskahtamistaan äänekkääseen nauruun - näytin kuulemma kummalta kun kasvoistani näkyi takin pystyyn nostetun kauluksen takaa vain syysilmasta punastunut nenäni. Nyt jaksoin itsekin jo hymähtää surkeudelleni ja ryhdistäytyä: aloin jakelemaan työtehtäviä loppupäivälle. Ulrika halusi välttämättä totutella Stefania harjaukseen ja Elina taas tahtoi vääntää Empaatin kanssa koulua kuraisella kentällä. Itseäni viehätti eniten mukava sisätyö: Randomia ajamaan maneesiin siis!

Tarvoin Ulrikan kanssa yhtä matkaa tarhalle jossa Rando ja Stefan majailivat ja nappasin yltä päältä kuraisen shetlanninponin riimusta kiinni juuri ajoissa ennen kuin se ehti livahtaa portista ulos omine lupineen. Rando ei torumisiani jäänyt kuuntelemaan vaan rynnisti jo kaikella shetlanninponin vauhdillaan ja päättäväisyydellään kohti tallia: onneksi sain sen sentään ennen ovea vähän paremmin kontrolliin! Sidoin Randon karsinansa seinän kaltereihin ja kipaisin hakemaan harjat ja ponipalleron ajovehkeet varustehuoneesta. Rando käyttäytyi harvinaisen siivosti hoitotoimenpiteiden ajan, vaikka pitihän kavioiden nostosta ja putsauksesta pieni tappelunpoikanen saada pystyyn..

Kunnialla kuitenkin pääsimme maneesiin asti! Siellä tarkastin vielä että kaikki remmit olivat oikeaoppisesti kiinni ja sitten loikkasin kärsimättömän oloisen ponin kärryille ja maiskautin sen liikeelle. Rando käyttäytyi heti alusta asti todella mukavasti, tepsutti reippaasti sinne minne käskin ja kohta huomasin jo virnisteleväni niinkin hassulle jutulle kuin Randon heiluville korville sen yrittäessä parhaansa mukaan kuunnella käskyjäni. Kohta maneesiin saapuivat minde ja Roomeo esteharjoituksiin, joten katsoin viisaammaksi liueta kuitenkin ulos - ties mitä macho pikkuponini olisi keksinyt Roomeon päänmenoksi!

Käänsin Randon maneesin kulmalta lähtevälle kärrytielle joka johtaa aina naapurissa sijaitsevan maatilan pihaan asti. Pienestä tihkusateesta huolimatta jaksoin iloita siitä miten Rando kopsutteli reippaasti, korvat hörössä läpi tielle kasautuneiden lätäkköjen. Tuulen takia puista päällemme tippuvat vesiryöpyt tuntuivat välillä häiritsevän Randoa sen verran että piti ottaa vähän sivuaskelia.. Kohta kuitenkin äkkäsin ihmeen kuivilta näyttävät sänkipellot, joista yhdelle menimmekin Randon kanssa naapurin luvalla vähän treenaamaan. Rando vääntyi ja kääntyi todella hienosti ja totteli pienimmästäkin avusta innokkaasti, joskin välillä liiallistakin vauhtia yllä pitäen.

Lopulta totesin olevani Randon tapaan läpimärkä ja kaiken lisäksi vettynyt pellonpohja alkoi liukua ikävän usein Randon kavioiden alta. Niinpä suuntasimme kulkumme takaisin tallille, jonka ikkunoista loistivatkin kutsuvasti kuivuudesta viestivät valot - paitsi se yksi joka oli poksahtanut rikki. Tallissa riisuin poniltani kipin kapin varusteet ja suoritin huolellisen kuivaustoimenpiteet. Tallissa oli muitakin ratsujaan kuivattelemassa ja tunnelma oli todella hyvä - kaikilla tuntui menneen hyvin hevosten kanssa!

Kun hevoset oli saatu vähän kuivemmiksi ja niille loimet päälle, putsailimme yhteistuumin hevosten varusteita siirrettävästä sähköpatterista lisälämmitystä saaneessa varustehuoneessa. Varusteiden kiiltäessä puhtauttaan siirtyi kukin vielä hetkeksi omiin puuhiinsa ennen hevosten sisällehakua - meikäläisen puuhiin kuuluivat sen rikkinäisen lampun vaihtaminen, toimiston lattian lakaisu ja Ruiskukan Gildan perusteellinen puunaus ja sen kavioiden ekstrahuolellin tarkastelu ihan vain totuttelumielessä. Päivän päätteeksi juoksimme vauhdilla hakemaan hevosia sisään, sillä tummat pilvet olivat alkaneet tosissaan valuttaa sisältöään kohti jo valmiiksi läpimärkää maankamaraa! Kun kaikki hevoset olivat sisällä, ravasi osa tallilla olevasta ihmispopulasta (johon kuului minä, minde, Ulrika ja Elina sekä eräässä vaiheessa tallille tupsahtanut lähitalon tyttö Kaisa) kiikuttamassa kärsimättömille kopukoille iltarehuja samalla kun osa kuivaili pahiten kastuneita kaviokkaita. Lopulta kaikki hevoset saatiin kuivattua ja ruokittua, minkä jälkeen toivoteltiin talliporukan kesken hyvät yöt ja kukin liukeni omaan suuntaansa.