19.12.

Rando! huusin kun saavuin tallille. Pörröinen poni ravasi tarhansa portille. Kaikki lumi oli sulanut pois ja maa oli hieman vetinen. Hain oikkuilevan pojan tarhasta. - Soo poika, sanoin. Hillitsin oria ennen karsinaan pääsyä. Annoin sille tallissa rehut ja odotin että se saisi syötyä. Putsasin sen ruokakupin ja vesiautomaatin. Poni tunki kokoajan tielle ja jouduin palauttamaan sen takaisin ruotuun muutaman kerran. Pesun jälkeen hain ponin harjat ja harjasin Randon huolellisesti. Se oli nopeasti tehty, sillä se seisoi kiltisti paikallaan nauttien harjan vedoista. Kavioita putsattaessa ongelmia tuli. Rando pamautteli kavioita lattuiaan, survoi varpaitani ja potki. Viimein sain putsattua viimeisenkin kavion ja hain satulan ja suitset. Varustin ponin ja talutin sen kentälle. Vedin jalustimet alas ja kiristin satulavyön. Sitten ponnistin pyörivän ponin selkään ja lähdimme kiertämään kenttää pitkin ohjin. Kävelimme noin vartin ja koosin sitten ohjat. Rando heitti pari pukkia ja kieltäytyi pysähtymästä. Pidättelin sitä, tein voltteja ja yriin saada sen asettumaan ja pysähtymään. Se vertyi pian, mutta ori pisti vain vastaan. Työskerntelin käynnissä pitkään ja vihdoin sain Randon keskittymään edes vähän ja tapumaan haluamallani tavalla. Se totteli kymmenen minuuttia ja raviin siirryttäessä sama runba jatkui. Sain käyttää kaikkia taitojani, jotta lopputunnista pääsimme hiukan edes laukkaamaan. En työskennellyt ponin kanssa vielä kunnoll laukassa. Kun olin tunnin ratsastanut, jäähdyttelin Randon ja vein sen talliin. Otin varusteet pois ja kiinnitin sen vetosolmulla kiinni. Hoidin sen ripeästi ja päästin sen vielä tarhaan. Siivosin itse sen karsinan ja laitoin heinää sille valmiiksi karsinaan. Ja kun toin sen sisälle, se pinkaisi karsinaansa rouskuttamaan heiniä. Pesin sen tomuiset harjat vielä ennen lähtöäni.

8.12.

"... On lunta tulvillaan ja raikas talvisää..." Ähhhh miksi päässäni piti koko ajan soida joululaulut.Joulu oli lähellä eikä siihen ollut enää edes kuukautta.Minulla oli kauhet suunnitelmat mitä ostaisin kullekkin joululahjaksi ja nyt päässäni pyöri mitä ostaisin rakkaalle hoitohevoselleni.Tarvoin kohti tallia.Kenkääni oli mennyt jo lunta.Teitä ei ollut vielä aurattu joten lunta riitti vaikka muille jakaa.Kun olin jo ihan lähellä tallia onnistuin astumaan erääseen liukkaaseen kohtaan ja muksahtamaan kumoon.Katsoin ympärilleni, pari koiran ulkoiluttajaa viereisellä polulla katsoivat minua hieman kummissaan.Nousin vain nolona ylös ja hipsin paikalta.

Kun saavuin tallille lumisena kuin lumiukkoa moikkasin tallin omistajaa ja kurkin tarhoihin.Karosia ei näkynyt missään.Se oli siis tallissa.Kopistelin tallin oven suussa päältäni lumet pois ja astelin sisälle.Rautias oripoika tanssahteli isossa karsinassaan ja hörisi kun astelin paikalle.Avasin puolioven ja rapsuttelin sitä.Sen silkkinen turpa oli ihanan lämmin.Taputin sitä ja nappasin sen ovesta riimun ja riimunvarren.Avasin karsinan oven ja pujahdin sisälle.Karos yritti rynniä päälle.Se halusi varmasti ulos nauttimaan lumesta.Pistin päätä heittelevälle hevoselle riimun ja rauhoittelin sitä hiukan.Ori pärski mutta rauhoittui.Samassa yksi tallin työntekiijöistä tuli paikalle ja pisti karsinan ovessa olevalle narulle Karosin toppaloimen.Kiitin häntä ja pistin Karosin kiinni kaltereihin.Sukisin sen nopeasti ennen kuin pukisin loimen päälle ja veisin pihalle.Hain harjat satulahuoneesta ja palasin karsinalle.Otin piikkisuan ja rupesin harjaamaan.Enää ei lähtenyt hevosilta paljoakaan karvaa toki hiukan muttei paljoa.Aloitin Karosin kaulalta ja suin sitä rauhallisin pitkin vedoin.Sen karva hiukan pöllysi mutta kohtapa se olisi puhdas.Etenin kohti selkää.Kun suin Karosia läheltä jalkoja se alkoi tepastelemaan ja nykimään riimusta.Komensin sitä ja jatkoin harjaamista.Kun se oli aloillaan silittelin ja taputtelin sitä ja kiitin puheellakin.Harjasin orin kylkea ja siirryin kohti lautasia.Pujahdin kaulan ali toiselle puolelle ja aloitin harjaamisen kaulalta.Harjan tyvessä oli paljon likaa joka kyllä lähti kunnon harjaamisella.Saatuani pojan suittua otin kovaharjan ja kävin sen reippain ottein läpi koko hevosen.Sitten otin pehmeällä harjalla huolellisesti jalat, mahanalusen ja pää harjalla pään.Viimeistelyn tein pölyharjalla.Taputin puhdasta hevosta ja otin vielä jouhet kammalla ja kaviot kaviokoukulla ja kavioharjalla.
-Hopi hopi vieppäs Karos jo tarhaan, naurahti sama työntekijä joka oli aikaisemmin tuonut loimen.
-Hiihhii minulla on vähän taipumusta tehdä kaikki tuot niin hartaasti ja huolellisesti vaikka sen voisi tehdä vielä myöhemminkin, naurahdin ja pistin Karosille sen toppaloimen.Kello oli jo aika paljon ja orin olisi pitänyt olla tarhassa jo 20min sitten.Kiinnitin äkkiä loimen sille ja lähdin viemään sitä tyhjän tallin poikki kohti tarhaa.Pihalle päästyämme ori henkäisi raikasta ilmaa keuhkoihinsa ja yritti ryöstää käsistä.Tarrasin sen riimuseen ja pistin riimunarun turvan ympäri.Käskin kunnolla ja jatkoimme matkaa.Juuri kun olimme jo aivan tarhan lähellä potkaisi Karos takasellaan ja loikkasi parin metrin päähän.Minä seisoin toki saappaillani liukkaalla alustalla ja lensin kumoon.Riimunaru irtosi kädestäni ja ori otti jalat alleen.
-Eih!Kiljaisin ja huomasin kuinka Karos laukkasi ympäri pihaa vapaudestaan nauttien.Yksi hoitajista huomasi pulmani ja kiirehti apuun.Hän auttoi minut pystyyn ja niin lähdimme pyydystämään tuota vekkulia oripoikaa.
-Ehkä olisi parasta hakea tallista kauraa ämpäriin, tyttö hoksasi ja kiirehti talliin.Huokaisin syvään ja katsoin kuinka ori ravasi pitkin tallipihaa häntäänsä korkealla kannatellen ja pää ylväästi pystyssä.Se hirnui tammoille ja yritti kiinnittää niiden huomion.Samassa tyttö pyörähti tallista ulos punaisen ämpärin kanssa jotta oli hiukan kauraa.Heiluttelimme ämpäriä mutta ori ei ottanut kuuleviin korviinsakaan herkkujen ääntä vaan pyöri tamma-aitauksen ympärillä ja nousi puolittain pystyyn.Lähdin hiipimään oria kohti pitäen katseeni koko ajan siinä kiinni.Pääsin aivan parin metrin päähän kun ori äkkiä loikkasi ympäri ja laukkasi tiehensä.Luoja kiitos tallia ympäröivät portit olivat kiinni.
-Miten ihmeessä saamme sen kiinni, voihkaisin.
-Voi Karos, huokaisi tuttu ääni takaani.Tallin omistaja Amar oli tullut paikan päälle.
-Öhh tuota anteeksi se pääsi vahingossa irti, sanoin nolona katse varpaissani.
-Ei se mitään otetaan hassukka kiinni ja katsotaankin että saadaan se kuriin eihän tuo nyt mitään kaikille käy joskus noin ja Karos on tainnut ottaa ilon irti talvesta ja kehitellä upouudet jekut joita edes minä en vielä osaa ulkoa!Amar sanoi hymyillen.Ori oli meidän huomaamatta ravannut yhteen tyhjistä tarhoista joka oli aivan tamma aitauksen vieressä ja juuri nytkin yritti sieltä käsin päästä tammojen luokse.
-Haa meidän tilaisuutemme, Amar naurahti salamyhkäisesti ja käveli reippaasti tarhaa kohti jossa Karos oli.Hän sulki pikaisesti portin kytki sähköt ja seisoskeli aidan kulmalla.Kiirehdin hänen luokseen nauraen.Karos ei ollut mitään huomannut.
-Siinä vasta oikea James Bond! Nauroimme Amarin ja toisen tytön kanssa.Samassa Karos huomasi meidät ja ravasi tarhaa ympäri hirnuen hätäisesti.Rapisuttelin pussia taskussani ja ori nosti korvansa pystyyn.Se ravasi luokseni ja oli välittömästi ottamassa pussin suuhunsa mutten antanut.Annoin sille yhden herkun ja nappasin sen rauhallisin ottein kiinni.Riimunaru oli aivan tahriintunut ja luminen sekä myös vähän rikki kun Karos oli sen kanssa riehunut.Otin sen tiukasti hallintaani ja talutin pois tarhasta.Se rupesi saman tien temppuilemaan yrittäen nousta takajaloilleen ja potkien ja näykkien.
-Mikä kumma sinuun on herraseni tullut, Sanoin jämerästi ja katsoin sitä suoraan silmiin.Käärin huolellisesti riimunarun sen turvan ympärille ja lähdin taluttamaan sitä kohti tallia.Karos luuli toki joutuvansa takaisin karsinaan joten se laittoi vastaan heitellen päätään ja kääntyillen liukkaalla tallipihalla."läiskäisin" sitä riimunarun päällä lavalle ja lähdin tomerasti kävelemään.Ori seurasi minua korvat luimussa.Pääsimme tallin ovella jolloin teimme ympyrän ja lähdimme kävelemään kohti tarhaa.Ori liukasteli vierelläni ja yritti taas riistäytyä käsistäni.
-NYT KAROS!! Karjaisin ja pidin rystyset valkeina kiinni riimunarusta.Amar ja toinen tyttö katsoivat sivusta ja olivat valmiina auttamaan jos se yrittäisi taas lähteä.Lähdimme hiljaa kävelemään pitkin liukasta tallipihaa ja silmäilin oria.Kun se käveli hienosti palkkasin sen omenan siivulla.Nyt pääsimme oikein kivasti tarhalle.Menimme sisälle tarhaan suljin portin ja seisoskelin siellä Karosin kanssa hetken.Silittelin sitä ja irrotin sitten riimunarun irti riimusta ja päästin orin irti palkaten sen hienosta käytöksestä.

Poistuin tarhasta ja menin laittamaan sähköt päälle.Marssin Amarin luokse ja menimme yhdessä toimistoon.
-Ompas Karosista tullut kummallinen se kyllä taitaa johtua vain tuosta lumesta ja siitä että sillä on valtavasti energiaa mutta ei se ole kyllä ennen ihan noin kaheli ollut voisimme sitä vaikka tänään kouluttaa yhdessä maneesissa jos sinulle sopii, Amar sanoi ja kaatoi meille molemmille lämmintä kaakaota.
-Joo se olisi hyvä idea, vastasin ja hörpin kiitollisena kaakaota.Söimme pikkuisia pikkuleipiä ja joimme kaakaota.Samassa toimistoon asteli pari hoitajaa jotka ottivat myös kaakota ja liittyivät seuraamme.
-Mites teillä meni kun veitte hevoset pihalle?Amar kysyi kahdelta muulta hoitajalta.
-Oikein hyvin Seri meni todella kivasti mutta teillä ei tainnut mennä ihan niin hyvin tai ainakin olin näkevinäni Karosin tallipihalla irti?Tyttö kysyi.
-No joo Karos pelleili oikein olan takaa ei olisi millään halunnut totella mutta onneksi siitäkin selvittiin, Vastasin hymyillen.
-No hyvä, toinen hoitajista vastasi.

Hörpittyämme kaakaot loppuun nousimme ja siivosimme tiskit.
-Sitten ei kun karsinoita siivoamaan, Amar sanoi ja lähdimme joukolla töihin.Kärräsin kottikärryt sisälle talliin ja rupesin talikon kanssa heilumaan Karosin karsinassa.Ori oli onnistunut sotkemaan jopa seinänsä oli siinäkin oikea sotta pytty.Siivottuani karsinan pesin seinät juuriharjan avulla ja toin lisää olkia karsinaan.Pesin ruokakaukalon ja tarkistin vesiautomaatin.Kaikki kunnossa.Siirryin seuraavan karsinan kimppuun.Siinä asusteleva hevonen taisi olla vähän siisteempää laatua nimittäin siellä oli lannat suurin piirtein yhdessä nurkassa ja seinätkin olivat pysyneet siisteinä.Siivosin sen nopeasti ja arvioin ettei sinne tarvinnut lisää olkia.Pesin kaurakipon ja tarkistin vesiautomaatin ja lähdin viemään lantoja.Ehdin siivota 3 karsinaa kun jo koko talli oli joukko voiman avulla saatu siistiksi.Lakaisimme vielä käytävän ja järjestelimme sitten tavarat.Eräs hoitajista tuli kysymään jos auttaisin häntä siivoamaan tarhoja ja hiekottamaan ja kolaamaan pihan.Suostuin ilomielin.Aloitimme työn.Kovalla vaivalla kolasimme koko suuren tallipihan sekä kentät.Teimme hiekoitetut polut jotka johtivat tarhoihin ja ulos portista sekä kentälle ja maneesiin.Sitten vilkaisin kelloani ohhoh olipas aika vierähtäny kello oli 12.05.
-Mennäänkös pistämään hevosten ruuat turpoamaan ja siivotaan sitten tarhoja?Kysyin.
-Joo tehdään niin, tyttö vastasi ja kipitimme sisälle sivu ovesta.Mittasin Karosin kaurat ja sinne sekaan kaikkea muutakin.Pistin tilkan lämpöistä vettä ja sitten pyyhe päälle ja hyllylle turpoamaan.Autoimme toinen toisiamme Jenna nimisen tallitytön kanssa ja tiputimme myös heinää heinäparvelta.Leikkasin paalinarut ja menimme laittamaan vettä ämpäreihin ja niitä sitten kärräsimme ulos.Pari hoitajaa oli jo aloittanut tarhojen siivouksen joten menin auttamaan heitä ja yhteis tuumin saimme kaikki tarhat siivottua puolessa tunnissa.Kun kello läheni siis yhtä pyydystelimme hevosia kiinni ja noin puolet vietiin talliin syömään.Kärräsimme ensin tarhassa oleville hevosille pari siivua heinää kullekin ja sitten tarjosimme niiden kaurasekoitukset.Sitten oli tallissa olevien hevosten vuoro.Karos tepasteli karsinassa innoissaan ja hirnui kun huomasi ruokien tulevan.Otin siltä vielä loimen pois ja annoin mennä syömään.

Kun ruuat oli jaettu menimme toimistoon.Ihana kalakeiton tuoksu leijui sieraimiimme ja huudahdimme yhteen ääneen ”voi ihanaa!” yksi tallin vakituisista työntekijöistä oli värkännyt koko porukalle maukasta kalakeittoa.Kauhoimme sitä lautasillemme ja istuuduimme pitkän puu pöydän ääreen syömään.Juttelimme kaiken näköistä ja söimme lämmintä keittoa.Ennen kuin kaikki oli syönyt ja pöytä oli puhdas ja tiskit tiskattu oli kello jo yli 14.Kiitin ruuasta ja kiirehdin hoitamaan Karosia.Tulin sen karsinaan harjapakki kainalossa.Pistin sille sen nahkariimun päähän ja solmin kiinni.Otin yleisharjan kouraan ja ryhdyin reippain vedoin harjaamaan oria.Hetkessä se oli harjattu kun ei se oikein ollut ehtinyt edes sotkeentua tarhassa.Pistin Karosille sen sini-mustat suojat jalkoihin ja lähdin hakemaan pojan suitsia.Kun palasin suitsin sen rauhallisin ottein.Pistin juoksutus liinan kiinni suitsiin ja menin kysymään Amarilta ehtisikö hän tulla kanssani kouluttamaan Karosia.Amar ehti joten heitin Karosille ohuen loimen selkään ja talutin orin maneesiin.Amar saapui hetken päästä mukanaan kauraa ämpärissä ja vähän muutakin kaikkea.
-Voit ensin kävelyttää sitä löysällä narulla n.5min katsotaan sitten, Amar sanoi ja asteli keskelle maneesia ja istuutui maitotonkan päälle.Hieroin rauhallisena hevosen kaulaa ja juttelin sille.Lähdin kävelemään rauhallisesti naru löysällä.Kun olimme kävellyt jo hieman yli 5min kiristin narua Amarin pyynnöstä ja teimme rauhallisin ottein pysähdyksiä ynm.Teimme niitä niin että minä sanon ”prr” ja pysähdyn.Ja ponin olisi tarkoitus pysähtyä myös.Ensi alkuun ei Karos olisi jaksanut tehdä mitään tuollaista mutta hyvin se meni sitten loppua kohden.Kun se teki oikein kehuin sitä ja silitin ja taputin.


-No niin sitten tehkää isoja ja pieniä ympyröitä edelleen käynnissä ja jatkakaa myös pysähdyksiä.Ympyrät menivät oikein hyvin.
-Sitten naru löysäksi ja siirrytte rauhalliseen raviin, Amar opasti.Lähdin hölkkäämään ja ori otti välittömästi jalat alleen.
-Älä sano sille mitään vaan hidasta vauhtia, Amar sanoi.Karos näytti närkästyneeltä ja heitti päätään.Se olisi vain halunnut juosta.Sain sen kumminkin menemään sitä hiukan hitaampaa ravia ja sitä sitten menimmekin useampia kierroksia.
-Ja ota mukaan harjoitukseen ympyrät koita saada se menemään ilman temponlisäyksiä, Amar opasti.Kauan sainkin sitä treenata ennen kuin Karos lopetti kaahailut ympyröillä.Mutta kun se alkoi hieman tottelemaan ja yhdistämään käskyjä tuli hienoa jälkeä.Teimme myös ravissa ensin hiljennyksiä käyntiin ja sitten pysähdyksiä.Karos talloin varpailleni useaan otteeseen mutta mitä pienistä onneksi ei käynyt kuinkaan.Kun olimme treenaillut n.20min meni Amar pistämään puomeja keskelle maneesia.
-Sitten olisi tarkoitus kävellä puomien yli ilman että siinä täytyy ottaa kauheita sivu loikkia tai vauhdin lisäämistä, Amar neuvoi.
-Kävelkää siis puomeille ihan rennosti naru löysällä ja seuraa koko ajan Karosin liikkeitä kun se kaahaa pysähdytte.Nyökkäsin ja aloitimme.Ennen puomeja Karos käveli todella hyvin mutta heti puomeilla se alkoi hiukan reipastua ja tanssahtelemaan kuin ”hypäten” puomien yli.Pysähdyin ja kestikin hetken ennen kuin Karos hoksasi senkin pysähdyttävän.Amar siirsi puomit kauemmaksi toisistaan ja kokeilimme uudelleen.Yksi puomi kerrallaan ja pysähdys.Nyt Karos alkoi kulkea paremmin muttei vieläkään niin hyvin kuin toivottua olisi.Puomeja alettiin pikku hiljaa siirtämään lähemmäksi toisiaan ja heti ori aloitti steppaamisen mutta niitä otettiinkin pitkään joten lopulta se meni hienosti.Amar oli ajatellut että olisimme voineet ottaa myös puomit ravissa mutta turha toivo se vain pilaisi senkin saavutuksen mitä olimme tähän mennessä saaneet aikaan miksi kummassa nämä puomit olivat niin vaikea juttu orille.Se hyppäsi kyllä todella loistavasti mutta sen tulisi osata mennä myös rauhallisesti.Puomit siirrettiin sivuun ja kokeiltiin pääty-ympyrällä laukkaa.Annoin löysän narun ja otin juoksutusraipan sitten sanoin laukka ja maiskutin ja heilautin raippaa.Karos ponkaisi laukkaan pää korkealla mutta kerrankin laukka aika hyvällä vauhdilla.Yritin antaa sille enemmän liinaa ja se auttoi siihen ettei se pitänyt päätään niiin korkealla.Kehuin sitä kun se teki oikein ja pidin sen laukassa aika pitkään.Piitkän laukan jälkeen se oli hiukan jo hikinen.

-Sitten voit tehdä tätä vaikka päivittäin Karosin kanssa eli päästät sen irti ja laitat käden sen sään päälle.Sitten koitat kävellä niin että hevonen pysyy suunnilleen vierelläsi ja muista palkata sitä herkuilla tai taputuksilla jos onnistuu, Amar sanoi ja antoi minulle kauraa.Tein kuten hän käski ja arvaatko mitä kävi.No Karos pinkaisi välittömästi omille teille ja ravaili ympäri maneesia kuin mikäkin kingi.Rapisuttelin kauroja ja istahdin keskelle maneesia.Ori näytti selvästi kiinnostuneelta ja halusi toki syötävää joten hetken haahuilun jälkeen se tuli luokseni varovaisesti kaula pitkänä.Annoin sen vain syödä kädestäni enkä ottanut sitä kiinni.Karos nappasi suuhunsa kourallisen kauraa ja ravasi taas tiehensä.
-No aloitteli tuosta että se tule vapaaehtoisesti luokse koska siitä on ainoastaan hyötyä, Amar sanoi.
-Mutta nyt minun on lähdettävä nähdään taas, nainen sanoi ja lähti.Tein tuota luoksetulo juttua aika pitkään ja Karos alkoi pysyä lähelläni.Se pysyi siinä jopa niin että rapsuttelin sitä.Sitten nousin pystyyn ja kun se tuli luokseni lähdin kävelemään.Ensimmäiset 5 askelta ori seurasi perässä ja kun se sai kauraa se näytti tyytyväiseltä.Nyt minun oli pakko ottaa se kiinni nimittäin jäähdyttelisin sen ja sitten kiirehtisimme jo talliin.Taluttelin Karosia maneesissa jonkin aikaa kunnes keräsin kimpsuni ja kampsuni ja kipitimme talliin.Karos pujahti karsinaan minä perässä.Otin siltä suitset, loimen ja suojat pois.Heitin suojat harjauksen jälkeen koppaan ja suitset vein kuolainpesun jälkeen naulaan.Loimen jätin karsinan ovessa olevalle narulle roikkumaan.Kello oli varttia yli kolme.

Pistin Karosin karsinaan kiinni löysällä narulla ja hain sen harjapakin.Suin sitä rauhallisin vedoin ja etenin pikku hiljaa.Kun olin sen sualla harjannut otin kovaharjan sen jälkeen otin pehmeän harjan ja viimeiseksi pölyharjan.Harjasin pään ja jalat vielä pehmeällä harjalla ja pyyhin hepan sienellä.Selvitin jouhet ja puhdistin kaviot.Nyt Karos oikein kiilsi.Otin harjapakista hieronta kintaan ja hain satulahuoneesta pikkuisen tuolin.Istahdin siihen ja aloin hieromaan oria.Rauhallisin ja tarkoin pyörähdyksin sitä hierosin lavan ja kaulan kohdalta sekä läheltä säkää.Ensi alkuun Karos vain seisoi aloillaan ja tutki tallin tapahtumia mutta pian se alkoi painautua hieronta kinnasta vasten ja se laski päätään ja kaulaansa.Vaihdoin välillä kättä ja siirryin hiukan alemmas jalkoihin.Seurailin koko ajan Karosin liikkeitä ja ori näytti toden teolla nauttivan tästä suunnattomasti.Siirryin kohti lautasia rauhallisesti hieroen selänkin huolellisesti.Huh tässähän väsyi aivan käsi.Kun olin päässyt jo lautasiin asti ja olin koko Karosin oikean puolen hieronut huokasin syvään ja lysähdin lepäämään tuolille.Karos katsoi minua kummissaan ja rupesi hamuamaan leipää tai jotain muuta herkkua.Kun se oli kiltisti eikä tökkinyt minua koko ajan turvallaan heitin sille kaurakippoon pari kuivunutta leivän kannikasta.Sitten siirryin Karosin toiselle puolelle.Aloitin reippain mutta rauhallisin ottein kaulalta ja siirryin kohti lapaa ja jalkoja sekä säkää ja selkää.Pitkän mukavan hieronta tuokion jälkeen poistuin hissukseen karsinasta.Orilla oli silmät puoli ummessa ja se seisoi karsinassa ja leputti toista takajalkaansa.Vein harjapakin ja tuolin pois ja menin katsomaan missä kunnossa Karosin varusteet oikein olivat.Sen satula oli suht siisti hiukan oli jalustimet kuraiset ja istuin osa hiukan pölyinen mutta suitset tarvitsivat kyllä pikku puhdistuksen.Nappasin suitset ja kaikki tarvittavat tavarat.Sitten istahdin penkille.

Kastoin sientä hiukan ja pyyhin ensin suitset sitten ryhdyin kunnon työhön.Kuin suitset kimalsivat seinällä musta nahka puhtaana ja suitset pestyinä otin satulan.Puhdistin sen nopeasti ja harjasin kovaharjalla satulahuovan.Liotin jalustimia niin että niistä lähti kaikki lika pois.Kun kello oli puoli 5 tulin satulahuoneesta tallin puolelle ja menin hakemaan Karosin.Heitin sille ulkoloimen selkään ja vein tarhaan.Nappasin sen karsinasta parit lantakasat ja vein ne äkkiä lantalaan.Kävin juomassa hiukan ja sitten mietiskelin mitä voisinkaan tehdä.Ei kulunut viittä sekuntiakaan kun puhelimeni rupesi soimaan.Nappasin sen taskustani ja huomasin Amarin soittavan.
-Wonder , vastasin.
-No Amar tässä moikkasi lähtisitkös mun kanssa ratsastamaan jos ottaisit vaikka Randon?Kuului langan päästä.
-Joo, hihkaisin en ollut ratsastanut taas vähään aikaan.
-No kiva nähdään pian tallilla, Amar sanoi ja niin puhelu päättyi.Kun Amar tuli tallille seisoin jo innoissani tallin oven suussa.Amar hymyili ja sanoi että voisimme mennä laittamaan hevosia valmiiksi nimittäin ne molemmat olivat jo tallissa.Amar ottaisi Rutun.Pujahdin pikku ponin karsinaan harjapakki kainalossa.Moikkasin sitä ja pistin sille sen mini riimun.Sidoin sen nopeasti kiinni ja rupesin oitis harjaamaan sitä.Rando seisoi kiltisti aloillaan mutta vilkuili minua hiukan kummissaan.Kun olin sen harjannut huolellisesti katsoin sen pikku kaviot joissa ei ollut mitään.Amar käveli reippain askelin karsinan ohi kohti satulahuonetta päätin kiiruhtaa hänen peräänsä hakemaan varusteita.Otin satulahuoneen seinältä ponin suitset ja satulan ja kipitin takaisin Randon luokse.Suitset heitin karsinan ovessa olevaan naulaan ja menin pistämään satulaa.Laskin satulan sen selkään ja suoristin vaaleanvihreän satulahuovan.Nappasin vyön mahan ali ja rupesin sitä pikkuhiljaa kiristelemään.Rando heitti päätään ja pullisteli minkä jaksoi.Sain kovin ponnistuksin vyön toiseen reikään.Sitten odottelin hetken ja sain vyön kolmanteen reikään.Nyt otin suitset naulasta ja otin pikkuiselta ponilta riimun päästä.Heitin ohjat kaulalle.Kun olin saanut sille suitset tuli Amar karsinan ulkopuolelle kyselemään mikä oli tilanne.
-öööö tuota vielä pitää suojat pistää, vastasin.
-Selvä odottelen pihalla, Amar sanoi.Pistin Randolle suojat jalkoihin ja katsoin vielä sitä vyötä.Kiristin vyön neljänteen reikään ja päätin katsoa sitä vielä pihalla.

Talutin Randon pihalle Amarin ja Rutun rinnalle.Lyhensin jalustimia ja nousin sitten pikku ponin selkään.Selästä käsin sainkin kiritettyä vyön kuudenteen reikään.Taputin Randoa ja sanoin Amarille että olimme valmiita.Amar istui rentona kimon ratsuponin selässä ja lähti liikkeelle.Lörpöttelimme Amarin kanssa kaikkea maan ja taivaan välissä samalla kun orit köpöttelivät reipasta vauhtia pitkin lumista maalaistietä.Oli ihanaa päästä pitkästä aikaa hevosen selkään!Annoin Randolle vapaat ohjat ja se meni reippaasti ison ponin perässä.Hevoset olivat virkkuja muttei se haitannut meitä kyllä lainkaan  .Kun olimme päässeet asteltua n.1km verran suoraa tietä loikkasimme jäätyneen ojan yli metsään.Ruttu liukasteli edessämme hetkisen mutta pääsi jäisen kohdan yli.Kokosin ohjat ja nousin kevyeeseen istuntaan mäessä.Amar hoputti hieman ori poikaa ja se ravasi pari askelta.Rando kieltäytyi liikkumasta kovempaa joten sain pohkeet puhki käskeä.
-Eikö Rando tottele?Amar kysyi ja vilkaisi taakse.
-No ei oikein, vastasin hammastapurren.Rando nosti päänsä korkealle ja potkaisi tyhjää.
-Kun pääsemme tältä metsätaipaleelta pois koita sitä saada tiellä raviin, Amar sanoi.Nyökkäsin ja jatkoimme matkaa hiukan pomppuisin tunnelmin.Kun metsätaipale loppui hyppäsi Ruttu takaisin leveälle tielle.Minä ja Rando köpöttelimme perässä.Amar ja Ruttu siirtyivät nätisti raviin.Rando pyöri vain paikoillaan ja oli erittäin itsepäinen.Amar kävi katkaisemassa minulle raipan läheisestä puun oksasta ja toi sen minulle.Kiitin ja heilautin sitä äkäisesti shettiksen lautasille.Rando loikkasi puoli metriä eteenpäin ja lähti ravaamaan reipasta ravia korvat tiukasti niskaan liimattuna.Myötäilin hieman ohjilla ja ajoin sitä pohkeilla eteen.Amar hymyili ja jatkoi ravia Rutun kanssa.Randolla ei toden totta ollut mitkään maailman pehmeimmät askellajit kyllä kevyt ravi meni ihan ok:sti mutta harjoitusravista ei ollut tietokaan.Ravailimme talvisen maiseman halki pitkin leveää kärrytietä.Rando oli hiukan alkanut leppymään ja ravasi pieniä pätkiä jo pehmeämmin korvat höröllä.Kiitin sitä kun se totteli.

Ravattuamme alle puoli kilometriä siirryimme raviin.Annoin Randolle hieman ohjaa ja laskeuduimme jyrkän jäisen alamäen alas pellolle.Ruttu alkoi pomppia edessämme ja Amar käski sitä.
-Tämä on tuttu laukkapaikkamme joten Ruttu hieman protestoi, Amar selitti.Randolle paikka ei tainnut olla ihan niin tuttu nimittäin se käveli pitkin pellon reunaa eikä välittänyt tuon taivaallista edessä poukkoilevasta orista.
-Ravataanpas taas hieman, Amar sanoi ja päästi Rutun liikkeelle.Heilautin raippaa ja Rando lähti päätään heitellen raviin.Pari askelta se meni suht nätisti mutta sitten se kääntyi sivuttain ja rupesi pukittelemaan.Amar huomasi vaikeutemme ja opasti:
-Koita pitää sen pää ylhäällä ja käske liikkeelle.Nykäisin sen päätä ylös maasta ja sitten annoin raipasta.Rando teki pikkuisen pukin ja lähti laukkaamaan.Se ehti menemään vain hetken kunnes sain sen hieman hallintaan.Suoristin ponin ja annoin eteen ajavia apuja.Myötäilin ohjista ja ohjasin sen pohkeitteni varassa reunaan.Nyt se ravasi jo paremmin vaikka siitä näki ettei se oikein ollut vielä hallinnassani.Kehuin sitä ja ravasimme Amarin ja Rutun perään.Nyt yritin pitää Randon pään ylhäällä jottei se pääsisi pukittelemaan niin paljoa.Pidin sillä myös koko ajan jotain muuta ajateltavaa elikkä kääntelin sen päätä teimme hieman jotain pohkeenväistön tapaista ja lisäsin myös vauhtia ja hiljentelin sitä.Hieroin sen kaulaa ja poistuimme Amarin ja Rutun perässä pellolta takaisin tielle.Heilautin puuraippaa ja jatkoimme edelleen ravia.Ruttu pärski edessämme ja Rando alkoi taas pomppia allani.Komensin sitä äkkiä jotta se tottelisi heti.Poni potkaisi jalallaan äkäisesti mutta jatkoi reipasta ravia.Amar oli ilmeisesti huomannut äskeisen tapahtuman ja hihkaisi.
-Hyvä just noin!Naurahdin ja seurasin Amari pimeään metsikköön.
-Pian tulee laukka jakso oletko valmiina?Amar kysyi ja taputti Rutun kaulaa.
-Joo, vastasin ja kiristin ohjia.Parin kymmenen metrin kuluttua käännyimme jyrkästi metsätielle ja Amar nosti laukan Rutun kanssa.Annoin Randolle selkeät laukka-avut ja maiskutin reilusti.Kun Ruttu oli nostanut siistin ja reippaan laukan lähti Randokin mielusti liikkeelle.Se heitti innoissaan takapäätään ja otti jalat alleen.Ori veti ohjat käsistäni ja teki sellaiset pukit että olin lentää metsikköön.Mutta tarrauduin satulan etukaareen ja nojauduin taakse.Ehdin näppärästi keräämään ohjat ja saamaan hassukan hallintaan.Kiisimme pitkin hämärää metsää koittaen pysyä kookkaan ponin ja Amarin perässä.Kun tie alkoi kaartaa oikeaan hidasti Amar ja Ruttu ravin kautta käyntiin.Pidätin ja pidätin innostunutta ponia ja sain sen viime tingassa hidastamaan.Taputin sitä ja jatkoimme matkaa käymäjalkaa.

Lörpöttelimme siinä aikamme Amarin kanssa ja ennen kuin ehdin aavistaakkaan olimme jo tallipihassa.Laskeuduin shettiksen satulasta ja veimme hevoset talliin.Menin riisumaan Randon.Kun olin ottanut siltä satulan ja suitset pois käärin suojatkin pois.Vein varusteet ja harjasin Randon.Pistin sille loimet selkään ja vein pihalle.Kello oli 18.05 joten oli aika pistää Karosin ruuat likoamaan.Menin tekemään sen ja sitten menin katselemaan komeaa hoidokkiani joka laukkaili ympäri tarhaa innoissaan kun pari tammaa oli tuotu pihalle.Kävin antamassa sille heppa herkun ja sitten menin tiputtamaan heinää heinäparvelta.Kun ruuat olivat kondiksessa siistin Karosin tavaroita satulahuoneessa ja lämmittelin jäätyneitä sormiani.Kun kello oli melkein seitsemän nappasin Karosin riimunaruin ja lähdin hakemaan sitä talliin.Nappasin sen kiinni porjoistarhasta ja vein suoraan talliin.Pistin kiinni käytävälle ja riisuin loimen.Tarkistin jalat ja harjasin sen.Nyt ei onneksi ollut käytävällä tungosta joten homma onnistui hyvin.Kello ei ollut aivan seitsemän mutta vain muutamaa minuuttia vaille kun päästin orin karsinaan.Se hyökkäsi oitis maukkaiden ruokien kimppuun.Naurahdin ja keräsin sen loimen penkiltä.Vein sen satulahuoneeseen ja pölytin sen harjat ihan nopeasti takaportailla.Sitten oli minunkin aika lähteä kotiin.

Tutustumista Randoon

Saavuin ekaa kertaa hieman jännittyneenä uudelle tallille, jossa aloittaisin pipurisen shetukan hoitamisen. Huomasin sen heti tarhassa. - Randoo! huusin sitä. Poni höristeli korviaan ja tuli kiinnostuneena portille. Hain riimunarun ja kun Rando sen huomasi, se kipitti äkkiä karkuun villit pukit heittäen. Avasin varovasti portin ja pujahdin sisään sulkien portin takanani. Maiskuttelin ja kutsuin tarhassa pukittelevaa herraa. Lähestyin sitä varovasti, mutta se ampaisi tarhan toiseen päähän. Pienen jahtausleikin jälkeen se antautui viimein kiinni. Taluttaessa Rando hyppelehti ja pysäyttelin sitä välillä ja käskin sen pysyä paikallaan. Pari kertaa se onnistui ja kehuin heti oria. Kun pääsimme talliin, Rando syöskyi omaan karsinaansa. Päästin sen irti ja hain sille ruokaa. Poni mutusteli tyytyväisenä heiniään kun aloin harjata pölyharjalla. Poni seisoi paikallaan ihan uppoutuneena ruokaansa. Sain sen harjattua pölyharjalla ja kävin sen nopeasti vielä läpi pehmeällä harjalla. Sitten kun ilmestyin kaviokoukun kanssa karsinaan, Randon mielekiinto heräsi ja se ravasi ympäri karsinaa ihan kiusallaan. - Rando! Älä jaksa, sanoin ja nappasin sen riimusta kiinni ja laitoin sen vetosolmulla ja riimunarulla aisoihin. Sain putsattua etukavion, mutta takakavion kanssa se alkoi potkia ja näykkäisi takapuoleeni. Toruin sitähieman ja odotin että se rauhoittuisi. Sitten sain sen jalan ylös ja putsasin sen nopeasti. Samoin tein toisellakin puolella ja selvitin vielä hännän ja harjan. Lähdin taluttelemaan ponia kentälle. Se oli aivan vauhkona ja minun oli vaikea hallita ponia. Talutin sitä riiviötä puolituntia ja vein sen takaisin talliin. Tein sille perusteellisen hoitotoimen piteen ja vein sen takaisin ulos. Tutkin hiukan tallia ja löysinkin Randon varusteet sekä ajovehkeet. Puhdistin ne ja kello olikin sen jälkeen jo paljon. Hain vielä Randon sisälle ja ruokin ponin ennen kun lähdin kotiin.

11.11.

Koulun päätyttyä pakkasin kirjat kassiin ja käppäilin pois koulualueelta.Autot hurahtelivat ohitseni kun kävelin kohti bussi pysäkkiä.Oli n.-5C pakkasta ja tie oli jäässä.Liukastelin bussipysäkillä olevaan koppiin ja vedin pipoa paremmin päähän.Kymmenen minuutin kamalan odottelun jälkeen bussi vihdoin ja viimein kaasutteli pysäkille.Loikkasin sisälle ja vilautin bussi korttiani.Istahdin huokaisten lämpöiselle penkille.Poskeni olivat varmasti kirkkaan punaiset.Miten tuolla voi olla niin kylmä vaikka oli vain 5 pakkas astetta?Bussi kaasutteli hidasta vauhtia kaupungin halki ja erään kylän ylitse.Vihdoin ja viimein 40min matkan jälkeen olimme perillä.Jäin pienelle maalaispysäkille jota reunustivat suuret peltoalueet ja kapet maalaistiet.Lähdin kulkemaan tien reunaa ja sainkin siinä harppoa seuraavat 15min ennen kuin näin edessäni tallin suuret jykevät portit.Avasin ne ja loikkasin pihalle.Hevoset oli laskettu tarhaan ja ne katsoivat minua kun kävelin niiden ohi heittämättä yhtään herkkua niille.Hymyilin tyytyväisenä kun näin Karosin juoksentelevan yksin eräässä pikku tarhassa.Se meni täyttä pukkilaukkaa kunnes kuuli nimensä huudettavan.Ori liukasteli aidan kulmalle ja haisteli heti taskuni läpi.

-Valitettavasti minulla ei ole tässä takissa sinulle herkkuja, lepertelin sille ja taputin sen kaulaa.Karos pärskähti ja ravasi pois paikalta.Menin viemään reppuni talliin ja vaihdoin päälleni tallivaatteet ja ratsastussaappaat.Viskasin takin päälle ja lähdin hakemaan Karosia talliin.Sain sitä hetken pyydystellä ennen kuin sain kiinni.Annoin kourallisen kauraa ja talutin sen ulos tarhasta.Pistin portin kiinni ja tarvoimme pihan ylitse talliin.Karos puhkui energiaa.Se loikki vierelläni ja olisi mielellään ottanut leikkisästi kiinni takkini hihasta mutta kielsin sitä.Karsinan ovella päästin sen sisälle ja lähdin hakemaan harjoja.Ensin tekisin ainakin perusteellisen harjauksen.Pian palasin mukanani suuri harjapakki täynnä erinäköisiä, kokoisia ja laisia harjoja.Menin takaisin karsinaan mukanani riimunaru ja piikkisuka.Napsautin narun kiinni Karosin riimuseen ja pistin sen kiinni.Aloitin harjailun.Lika ja muta lähti hyvin karvasta.Vaihtelin jatkuvasti harjoja ja kun olin hommaa tehnyt n.½h alkoi Karosin karva näyttää kauniin kiiltävältä.Puhdistin kaviot ja harjasin ne kavioharjalla.Sitten pyyin koko hepan sienellä.Oli aika lähteä lenkille.Vein hoitotarvikkeet pois ja nappasin satulahuoneen seinässä olevasta naulasta Karosin suitset.Suijautin ne sen päähän ja annoin porkkanan.Ori tanssahteli narun päässä ja heitti äkäisesti päätään.Hain sen fleeceloimen ja pistin päälle.Pintelit käärin jalkoihin.Talutin orin riimunarulla pihalle ja tuumin hetken mihin suuntaan lähtisin.Päätin lähteä kiertämään tietä pitkin.

Karosille näytti tuottavan suunnatonta vaikeutta kävellä vierelläni nimittäin se otti reippaita harppauksia ja välillä jopa ravia.Sain sitä siis koko ajan pidätellä.Kävelimme ja kävelimme pitkin jäisen tien reunaa.Olimme kävellyt jo jonkin aikaa kunnes edessäpäin alkoi näkyä ison tien reunoja.Samassa huomasinkin ventovieraan polun kulkevan aivan läheltämme.Loikkasimme pienen ojan yli tielle ja päätin kokeilla tätä polkua.Pidin tiukasti kiinni riimunvarresta ja lähdimme hölkkäämään.Emme meinanneet millään löytää yhteistä säveltä tässä juoksemisessa kunnes lopulta pääsimme yhteisymmärrykseen.Ravasimme hämärään metsikköön.Puut olivat korkeita ja varjostivat paljon.Tuuli humisi ja olo alkoi tuntua epämukavalta ihan kuin metsä olisi jotenkin aavemainen.Hidastimme käyntiin ja lähdimme ripein askelluksin ylittämään metsää.Olimme kulkenut n.15min eikä polku näyttänyt menevän minnekään muualle kuin vain syvempään ja syvempään metsään.Hieroin Karosin kaulaa kämmenelläni ja kuuntelin.Ei kuulunut pihaustakaan.Päätin poiketa polulta ja niin rämmimme pitkin kylmää metsikköä toivoen löytävän lähemmäs tallia.Olimme kävellyt nyt jo reilu 1h verran eikä tutuista maisemista näkynyt jälkeäkään.Koko ajan vain pimeni ja pimeni ja pelkäsin etten enää löytäisi kotiin olisi aika palata takaisin nyt sitä reittiä mitä olimme kulkenut.Käännyimme siis ympäri ja lähdimme juoksemaan pitkin kanervikkoa.Karoskin oli hiukan rauhoittunut.½h kävelyn jälkeen pääsin vihdoin ja viimein polulle josta olimme lähtenyt oikomaan metsikköön.Apua kumpaan suuntaan nyt?!Päätin valita ympimähkää toisen suunnista ja vain toivoin että se olisi oikea.Juoksimme pitkin tietä ja kun olin jo aivan läkähtynyt pysähdyin viimein.Kävelimme taas hetken matkaa ja pian näin edessäni tutun rakennuksen.
-Haaa nyt tiedän missä olen!

Olimme kylläkin n.5km päässä tallilta mutta ainakin nyt tiesin missä oltiin.Käännyimme tien haarasta vasempaan ja juoksimme aina välillä.45min kuluttua olimmekin jo tallilla.Karos oli ainakin saanut hyvän lenkin.Kentällä oli pistetty esteitä n.20-60cm päätin nopeasti ottaa niitä Karosilla hieman.Nappasin tallin kulmalta raipan ja menimme kentälle.Annoin ensin orin laukkailla kentällä ennen kuin ohjasin sen kohti 20cm ristikkoa.Karos ravasi sen yli tottuneesti.En käyttänyt raippaa vaan ääni apuja ja niitä Karos totteli ihan hyvin.Kannustin sitä jatkamaan kohti 40cm pystyä.Karos laukkasi lyhyen sivun ja loikkasin keskellä olevan pystyesteen ylitse.Sitten vihelsin ja näytin porkkana pussia.Ori palasi luokseni.Annoin sille palkan ja otin sen kiinni.Kokeilin vielä talutuksella 20cm ja 40cm esteitä.Ne meni loistavasti myös 20cm sarjaeste meni täydellisesti.Hypytin Karosia vielä pari kertaa 60cm esteen yli ennen kuin jäähdyttelin sen ja vein talliin.Ori puhisi innoissaan.Oli varmasti ollut mukavan pitkä lenkki.Olipas kello paljon no totta lenkissämme oli mennyt aikaa.Otin Karosilta loimen ja pintelit pois ja suitset myös.Sitten harjailin sitä tarkistin kaviot ja vein tarhaan.Loin lannat sen karsinasta ja parista tarhasta.Sitten pistin sen ilta ruuat turpoamaan ja kävin puhdistamassa sen suitset.Pesin sen kaurakipon ja vesiautomaatin.Sitten olikin jo aika ruokkia hevoset ja lähteä itsekin kotiin päin.Hain Karosin talliin ja tarkistin käytävällä ettei sen jaloissa ollut naarmuja eikä mitään.Sitten päästin sen karsinaan ja annoin ruuat.Halasin sitä toivotin hyvät yöt ja lähdin kotiin päin.

5.11.

Ensimmäinen päivä on aina vähän jännittävä, eikös vaan. No tietysti myös sitten itse jännittää kun uusi hoitohevonen odottaa ensimmäistä tapaamista ja tallin tavatkin ovat vielä vähän opetteluvaiheessa. Päättäväisesti kuitenkin Gilda ponin luokse olin matkalla bussilla joka kuulemma tulee aivan tallin lähelle. Jäin pois (toivottavasti) oikealla pysäkillä ja lähdin kulkemaan ohjeiden mukaisesti mukavaa hiekkatietä eteenpäin. Tien reunoja korostivat lehtensä pudottaneet suuret koivut ja jo nuukahtaneet korkeat kasvit.

Astuin tallin porteista sisään ja eteeni ilmestyi ihana pihamaa jossa lämpimän tervetulias "kutsun" pystyi aistimaan. Valkoinen tallirakennus punaisella katolla hohti ihanasti syksyn harmaissa väreissä ja tallista kantautui hirnuntaa ja kavioiden kopsuttelua. Astuin sisään talliin ja kiertelin paikkoja etsien Gilda ponini karsinaa. Käytävälle turpaansa tunkeva Gilda erottui selkeästi joukosta ja kiiruhdin heti uutta hoitohevostani tervehtimään. Astuin Gildan karsinaan ja rapsuttelin sitä kaulalta, tietysti pieni pörröinen varsa halusi tutkia ensin taskuni ja sen jälkeen vielä kädet, jalat, puntitja hihat. Makupaloja ei löytynyt ja loukkaantuneena Gilda jatkoi heiniensä rouskuttamista. Rapsuttelin sitä vielä jonkin aikaa leperrellen sille tulevista tämän päivän tapahtumista ja jätin sen sitten karsinaansa jatkamaan syömistä.

Vaeltelin tallissa tutkimassa paikkoja vielä vähän lisää ja nappasin mukaan pari harjaa jotta voisin putsata puruissa piahtaroineen ponini. Saavuttuani takaisin karsinalle Gilda oli taas lempi puuhassaan, ilmeisesti tuleva talvikarva hieman kutitteli ja pihataroiminen auttoi hieman. Harjasin tamman ensin pölärillä perusteellisesti läpi ja sen jälkeen setvin hännän ja harjan jota oli vielä niukasti, eiväthän varsat synnynnisiä tukkajumalia ole. Pään harjasin pehmeällä pääharjalla ja silmät puhdistin kostealla sienellä. Kavioiden kanssa oli hiukan hankalaa, pieni ja nuori poni joka ei selkeästikään ollut kovin montaa kertaa vielä tekemisissä kaviokoukun kanssa.

Kun perusteellinen putsaus ja tarkistus oli tehty ajattelin lähteä köpöttelemään tallin pihapiiriin ja oppimaan jotain hoitohevosestani ja tallin alueesta. Kävin palauttamassa harjat ynnämuut välineet ja nappasin karsinan edestä riimun ja narun. Pienen taistelun jälkeen riimu oli vastahakoisesti lähtevän Gildan päässä ja seikkailu alkoi. Tallin käytävällä poni tutki kaikki mahdolliset nurkat ja paikat, aivan kuin se ei olisi muka ennen poistunut karsinastaan. Ulkona oli leuto sää, pakkasta ei oltu luvattu eikä sitä sen kummemmin ollutkaan. Tallustelimme Gilden kanssa hiljaa tallin pihalla, kävimme katsastamassa tarhat, kurkkasimme maneesiin ja teimme kierroksen kentällä. Siellä ponin sisäinen pieni villi otus pääsi valloilleen ja sen pidättelemisessä oli kova takkaa. Mietin että miten varsalla voi olla noin paljon voimaan, kaipa se vaan sattuu olemaan joku pinaatin popsija. Kun johtajuudesta päästiin taas yhteisymmärrykseen jatkoimme matkaa. Kiertelimme vielä lantalan ja laitumien kautta ja palasimme talliin jossa putsasin Gildan vielä uudestaan ja vein sille päiväruoat.

Lyhyt päiväni sai päätöksen kun rapsutin Gildaa ja toivotin sille hyvää loppu päivää. Ensimmäinen hoitokertamme oli super mukava, toivottavasti seuraavat tulevat olemaan samanlaisia.

23.10.

Ainaisten aikaisten aamuherätysten turruttamana heräsin aamulla ennen kuin armas herätyskelloni ehti pirahtaakaan. Häikäisevän upea alkava syysaamu ilmoitteli itsestään ohuiden ikkunaverhojen raosta (pahus, vihreät, paksut kesäverhot voineisi jo vaihtaa syksyisempiin ruskeisiin) enkä voinut jäädä makoilemaan sängyn pohjalle! Siispä kaappasin pikavauhtia vaatteet niskaan ja kuraisessa eteisessä kutsuin luokseni vielä lämpöä hohkavan takan ääressä lekotelleen koirani Borggasin, joka heilutti iloisesti häntäänsä ja haukahti leikkisästi tajutessaan että pääsisi ulos.

Kiidettyämme järven rantaan reipasta hölkkää ja pikajunavauhtia (kummin liikkui koira, kummin emäntä?), kasteltuamme itsemme siellä läpimäriksi (lue: Borggasin kasteltua meidät kummatkin läpimäriksi) ja muuten vain riehuttuamme kohmeisella tantereella hetken aikaa, saavuimme taas tallin pihaan, jonne oli jo valunut muutakin porukkaa: ahkerat tallityöntekijät Elina ja Ulrika aloittelivat töitään raahamalla heinäpaaleja ja karsinansiivoustarvikkeita pihan toisella puolella sijaitsevasta varastorakennuksesta talliin. Huomenet ja ilostuneen karvakasan haukunta leikkasivat ilmaa kiiruhtaessani pukemaan jotain lämpimämpää ja ennen kaikkea kuivempaa päälleni.

Kiskottuani koipieni suojiksi ikivanhat siniset ratsastushousut ja niskaani vähintään yhtä vanhan vihreän kevyttoppatakin kiiruhdin tallin toimistoon keittämään teetä ja tarjoilemaan muullekin talliväelle kiireessä tekaisemiani voileipiä. Hevosten rouskuttaessa tyytyväisinä omia rehuannoksiaan, jutustelin minä Elinan ja Ulrikan kanssa viileähkössä tallin toimistossa ja haaveilin vanhan kakluunin asennuttamisesta sinne. Miten ihanaa olisikaan nautiskella takkatulen loimussa kuumaa kaakaota jäädyttävän kylmän ajoretken jälkeen.. Siinä jutellessamme haaveilimme runsaslumisesta talvesta ja Elina ja Ulrika lievästi ilmaistuna riemastuivat ja hyppäsivät kattoon kun mietiskelin ääneen islanninhevostamman ostoa - olimme kaikki yhtä mieltä siitä että tölttäävä karvakasa olisi yliveto, erityisesti koska tallin edellisen sellaisen kuolemasta oli kuitenkin jo melkein vuosi!

"Noniin, jätetäänpä hevoshaaveet nyt hetkeksi sikseen ja mennään pitämään huolta niistä hevosista jotka tallissa jo meitä odottavat", totesin painokkaalla äänellä yrittäen pitää niin omat kuin muidenkin jalat edes jotenkin maan kamaralla. Upean ilman kunniaksi päätimme lähteä kaikki kolme yhdessä maastoon: minä maastovarmalla silmäterälläni Epulla, Elina reippaasti porskuttelevalla Peikolla ja Ulrika eläväisellä Rutulla. Tämän kolmikon kanssa maastoreissusta tulikin varsin vauhdikas! Hevosten päätösvallan vuoksi turhankin pitkäksi venynyt laukkapätkä ihmeen tasaisella ja pehmeällä sänkipellolla kirvoitti vedet ratsastajien silmiin ja hevoset päättivät tupsahtaa ojan yli metsäautotielle, jossa tulikin äkkihidastus tien vallanneiden oksien vuoksi. Koko matkan kaikki hevoset steppailivat enemmän tai vähemmän ja pakko myöntää että sain todella tehdä töitä pitääkseni Epun aisoissa: istuin tiiviisti satulassa ja taoin tasaiseen tahtiin puolipidätettä Epun sahatessa tien laidalta toiselle iloisin, korkein raviaskelin. Aivan lähellä kotia saimme parin tunnin lenkistä vähän väsähtäneet ratsumme hidastamaan kunnolla käyntiin ja uskalsimme antaa niille löysät ohjat. Siinä samalla ehdimme vähän ihastella ja ihmetellä päivän kauneuttakin: aurinko lämmitti mukavasti selkää siellä missä ei ollut enää varjoa, metsän varjoisassa siimeksessä taas maa loisti kuurasta valkoisena. Hevosten kaviot narskuivat kohmeisella, kovalla tiellä ja hengittäessä ilmaan pölähti lämpimiä höyrypilviä.

Saavuimme pihaan hikisten hevostemme kera ja hyppäsimme satuloista. Kun ratsut oli saatu riisuttua, kuivattua ja kunnolla loimitettua, päästimme ne tarhoihin rauhoittumaan ja auringon paisteesta nauttimaan. Yhtäkkiä minut valtasi suuri inspiraatio ja innostus kunnon kouluratsastusharjoitteluun, joten kaappasin takaisin tarhoilta tallille kulkiessani Demitesin mukaani - jo kovasti kasvanut nuorineito Demthene jäi tyynesti torkkumaan tarhakaverinsa Eledhwenin kylkeen äitinsä lähtiessä töihin. En ilmeisestikään ollut ainut kouluratsastuskärpäsen riivaama sinä aamuna, sillä kovaan ääneen Spencerille höpöttävä Elina kanniskeli tallissa koulusatulaa ja kankisuitsia orin karsinalle päin. Ulrika vilkaisi meitä ilmeisen närkästyneenä: karsinoiden siivouksen aloittelu jäisi yksin hänen huolekseen.. Virnistin hänelle muka lohduttavasti, minkä ansiosta sain osakseni entistäkin myrkyllisemmän katseen.

Maneesissa loikkasin hiukan kömpelösti aiempaa ratsuani reilusti suuremman tammani selkään ja väänneltyäni ja käänneltyäni hetken jalkojani ja itseäni muutenkin löysin mukavan asennon ja annoin Demille käskyn lähteä liikkeelle. Tamma lähti reippaasti eteenpäin piiitkin ja keinuvin askelin. Parantelin vielä ryhtiäni ja aloin sitten verrytellä Demiä käynnissä löysin ohjin, käyttäen pääasiassa painoapuani. Ratsuni totteli auliisti ja kääntyi ja vääntyi tasaisesti niin voltille kuin kahdeksikollekin. Kokosin ohjat ja treenattuani hetken aikaa pysähdyksiä ja peruutuksia pyysin Demin raviin: ravi nousi välittömästi ja nautin pitkista askelista joissa olin jo oppinut myötäilemään. Pohkeenväistöjen ja raviympyröiden jälkeen vahdattuani asetusta ja taivutusta kotkan silmin annoin sekä itselleni että Demille luvan hengähtää käynnissä pitkin ohjin. Maneesin ikkunoista valui sisään lämpöistä auringonvaloa joka kimmelsi koottua ravia keikuttelevan Spencerin kavioiden nostattamissa hiekkaryöpyissä. En voinut kuin hymyillä onnellisena katsellessani orin ryhdikästä menoa, tuntiessani allani ikioman tammani keinuvat askeleet ja kuunnellessani kotoisaa satuloiden narinaa, hevosten puuskutusta ja kavioiden tömähtelyä maneesin pehmeällä pohjalla. Voisiko tämän onnellisempi enää ihminen olla, erityisesti kun ulkona täydellisessä syysilmassa laidunsi liuta toinen toistaan hienompia, erilaisia hevos- ja ponipersoonia?

Ihasteltuani tarpeekseni elämäni tämänhetkistä täydellisyyttä havahduin taas ratsastamaan: vaadittuani Demiä hetken kokoamaan ja lisäämään niin käyntiään kuin raviaankin nostin laukan keskiympyrällä. Siinä pyysin ympyrän isontamista ja pienentämistä sekä temponvaihteluita. Demi toimi täydellisesti, pärskähteli välillä ja harppoi pitkillä askelillaan tasaisesti ja kauniisti taipuneena. Innostuin treenaamaan vielä laukanvaihtoja lävistäjällä ennen kuin maltoin hidastaa viileässä ilmassa höyryävän ratsuni rentoon raviin löysin ohjin ja lopulta käyntiin. Yhteistuumin Elinan kanssa päätimme käydä loppukävelyllä järven rannassa ja siinä kävellessä tulikin ylistettyä hevosia puolin jos toisin ja suunniteltua taas seuraavaa kouluvalmennusta omalle tallille..

Loppupäivä sujui normaaliin, kiireiseen tapaansa. Demthene käyttäytyi hienosti joskin vähän hupsusti maastokävelylenkillä työntäessään turpansa joka paikkaan ja saadessaan sitten pienimuotoisia sätkyjä. Gilda käyttäytyi samaisella lenkillä harvinaisen hienosti, vaikka yleensä onkin varsin samanlainen nuuskija kuin Demthene - nyt Gilda, tuo elävä karvapallo, vain porskutti menemään pikkuisilla poniaskelillaan ystävänsä edellä, haluten selvästi olla joukon johtaja. Onneksi se sentään kuunteli taluttajaansa.. Tuleva raviponitähti Stefan ottikin sitten yhteen Ulrikan kanssa alkaessaan todella esittää suurtakin oria - riimunnarun säestyksellä sekin pikkuponi saatiin onneksi kuriin, vieläpä kovaan sellaiseen. Muiden varsojen osalta päivä sujui täysin ongelmitta ja sain olla todella ylpeä nuorisokatraastani. Eikä loppujen vanhempienkaan hevosten käyttäytymisessä moitteen sijaa ollut, Rando vietti lokoisaa vapaapäivää tarhassa pötkötellen ja välillä pukitellen, Kromezzon kanssa hyppäsin metrisiä esteitä maneesissa ja ruuna hyppäsi kuin unelma konsanaan!

Tänään oli hyvä päivä lähes kaiken mennessä kerrankin nappiin :)

Syysloma

Oli ensimmäinen syysloma päivä ja äitini ihmetteli miksi en nukkunut pitkään ja ollut sitten vaikka ystävieni kanssa mutta lähdin kotoa talli vaatteet päällä klo.06.45.Olin tallilla viittä yli seitsemän.Syystuuli oli riepotellut edellisiltana puita ja nyt tiet olivat täynnä liukkaita märkiä syyslehiä jotka värjäsivät koko maiseman omilla ruskan väreillään.Heti tallille tultuani hain rehuvarastosta Karosin turvonneet ruuat ja heinät.Vein ne innokkaalle orille.Avasin karsinan oven enkä päästänyt poikaa syömään ruokiaan vielä kädestäni vaan pistin heinät heinäverkkoon ja kaadoin ruoka-seoksen kaurakippoon.Tarkistin että vesiautomaatti toimi ja jätin Karosin pienen taputtelun jälkeen syömään.Vein reppuni toimistoon ja jätin myös talvitakkini sinne.Kiirehdin pihalle.Tuuli oli edelleen kova.Kävin tarkistamassa takatarhan jonne veisin taas Karosin.Kiersin sen ympäri ja huomasin että kaksi tolppaa olivat kokeneet kovia kun pieni koivu oli niiden lähelle kaatuneet ja okset olivat tarranneet kiinni myös tarhan sähkölankaan.Onneksi koiva oli siirretty sen verran kauaksi ettei se enää osunut tarhaan.Hain vasaran ja hakkasin tolpat syvemmälle maahan.Kiristin sähkölangan ja tarkistin koko tarhan.Sitten katsoin että sähköt toimivat ja menin ilmoittamaan Amarille että se tarha oli ollut hiukan koetuksella ja Amar tarkisti että sitä voisi nyt käyttää ja kyllä sitä voi.

Karos oli ruokansa syönyt ja asteli nyt levottomana karsinassaan.Menin sen luokse ja annoin taas hiukan haistella.Sitten asetin riimun päähän ja vein pihalle.Kiinnitin kiinni ulkona oleviin hoitopuomeihin ja hain Karosin harjapakin.Otin kumisuan ja rupesin pyörivin vedoin harjaamaan oria.Karos korskui ja viskoi päätään.Rauhoittelin sitä ja jatkoin sukimista.Samalla tein tarkastuksen ettei Karos ollut karsinassaan mitenkään itseään telonnut tai vastaavaa.Vaihdoin harjan kovaharjaan jolla lähti hyvin hiekka ja muta pois.Ei Karos nyt kovin likainen ollut mutta kumminkin halusin sen perusteellisesti sukia.Lopuksi otin pölyharjan jolla harjailin rauhallisin vedoin ja huomasin kuinka pikku pöly lähti pikkuhiljaa karvasta.Harjasin jalat ja pään sekä mahanalusen hiukan pehmeämmällä harjalla ja siirryin lopuksi vielä sieneen jonka kävin kastelemassa.Pyyhin sillä koko hepon läpi ja sitten toisella sienellä silmät, korvat, turvan ja hännänalusen. -Noin pian on valmista, sanoin ja silittelin Karosia.Otin kaviokoukun ja asetuin seisomaan Karosin etujalan viereen.Nojasin siihen ja tartuin tukevasti jalasta kiinni.Hetken sain "houkutella" ennen kuin jalka nousi.Kehuin tosi paljon annoin porkkanan palan ja puhdistin kavion jossa ei ollut oikein mitään.Hevosia alettiin taluttelemaan pikkuhiljaa tarhoihin.Tervehdin tallityöntekijöitä ja muita samalla kun he kävelivät ohitse.Astelin Karosin takajalan viereen ja pyysin sitä nostamaan sen.Ori vain peruutti ja hiukan uhkaili potkulla.Tartuin jalkaan kiinni ja sain sen ylös ja hinattua hiukan taakse.Pistin polven päälle ja puhdistin sen.Taputin sitä ennen kuin laskin jalan varovaisesti maahan ja siirryin kaulan ali toiselle puolelle ottamaan toista etujalkaa.Kun olin kaviot puhdistanut selivtin vielä pahimmat takut jouhista sorimillani.Sitten kokosin tarvikkeet pakkiin pistin sen seinän viereen odottamaan ja irroitin Karosin.Ori loikkasi metrin sivulle ja pisti korvansa luimuun.Seisoin aloillaan ja pidin tiukasti kiinni riimunvarresta antaen orin ensin rauhoittua ennen kuin lähdettäisiin tarhalle päin.Kun se rauhoittui taputin sitä ja astelimme melko hidasta vauhtia tarhalle.Kyllä Karosia sai aika paljon pidätellä jotta hitaasti päästiin tarhalle mutta kyllä se onnistui.Kiitin Karosia hetken kärsivällisyydestä ja päästin sen tarhaan Epun kanssa.Työnsin portin kiinni ja laitoin puu palan paikalleen joka oli kuin "varmistuslukko" portille.

Sitten napsautin sähköt päälle ja kurkkasin vesisankoon.Hyvä se oli pesty ja laitettu vesi valmiiksi.Kurkkasin vielä heinäkaukaloon joka oli kyllä aikas likainen taisi olla Epulla ja Karosilla ollut jaloillaankin pientä asiaa kaukaloon : D.Raahasin sen aidan ali kauemmaksi tarhasta ja otin kaiken ylimääräisen likaisen heinän, risut, lehdet, havunneulaset ja mudan ja veden pois.Hain Vesiletkun ja suihkutin sen vedellä pois ja auttaen juuriharjalla.Kaadoin likaveden pois ja pesin vielä uudestaan huolella.Sitten kuivasin sen ja asetin sadesuojan paikoilleen.Raahasin sen takaisin tarhaan ja pistin maahan paikoilleen.Molemmat pollet kiinnostuivat oitis ja rymistelivät paikoilleen.Kun ne huomasivat ettei siellä mitään ollut ne pärskähtivät ja astelivat tiehnsä.

Menin talliin ja vilkaisin kelloani se oli 08.45.Vapaita kottikärryje ei ollut juuri nyt eikä talikoita joten menin irroittamaan Karosin karsinast kaurakipon ja astelin pihalle.Istuin rappusille pistin kuumaa vettä kippoon.Laitoin pesuainetta ja juuriharjan avulla aloin pestä pinttyneitä ruokia irti kiposta.Välillä annoin sen hetken liota ja yritin sitten taas uudestaan hangata irti ja loppujen lopuksi pitkän työn jälkeen ei kipossa ollut yhtään ruoka tahraa.Huuhdoin sen kylmällä vedellä ja pyyhin.Menin pistämään paikoilleen ja hain kaikki Karosin omat ämpärit joita oli 5 kappaletta.Käytin niistä yhtä ja muut jätin karsinaan odottamaan.Pistin Yhden ämpärin vesiautommaatin alle ja irroitin automaatista päälliosan.Pesin kaiken pölyn, karvat, ruuan tähteet ja roskat pois siitä ja tipun avulla siivosin putken siinä ei menny kauaa koska ne olivat niin helppoja käyttää.Pesin sen päälliosan pesuaineella ja huuhtelin huolelle varmistin että se toimi ja vein likaveden viemäriin.Sitten pesin vielä nopeasti kaikki ämpärit ja vein kuivumaan.Tänään olisi päivä jolloin kaikki kuivikkeet otettaisiin pois karsinasta karsinat harjattaisiin puhtaiksi ja veden avulla koko karsina katsottasiin että se oli siisti.Klo.10. vapautui kottarit ja talikko.Kiitin paljon ja otin ne käyttööni.Otin lapiolla kaikki kuivikkeet kottikärryihin ja kärräsin pari kärryllistä lantalaan.Oli kyllä jo aikakin vaihtaa kaikki kuivikkeet.Harjasin luudalla kaikki turpeet pois karsiasta ja hain vesiletkun.Suihkutin karsinan ja kovan luudan avulla sai lian hyvin irti.Pesin koko karsinan nurkasta nurkkaan ja seinästä kattoon.Sitten pyyhin ikkunan ja jätin karsinan tuulettumaan.Vein tavarat omille paikoille ja lakaisin omat jälkeni pois käytävältä.Huhhuh se oli ollut aika rankka työ mutta hyödyllinen.Katsoin kelloani ohhoh olipas aika jo vierähtänytkin kello oli 10.45.Nyt piti pitää kiirettä.Juoksin pihan poikki riimu ja riimunaru kädessäni takatarhalle.Vihelsin ja etsin katseellani Karosia.Ori ei ollut kuulevinaankaan minua joten nappasin lähimmän ämpärin ja laitoin sinne hiukan kauraa.Heiluttelin sitä ja salamana orin huomia kiinnittyi minuun ja kauraämpäriin.Karos ravasi portille pää korkealla ja korvat hörössä.Annoin sille kauraa ja samalla sujauti riimun kaulalle.Olin ottanut jo sähköt pois joten pujahdin aidan ali tarhaan ja annoin Karosin syödä loput kaurat.Sitten pistin riimun päähän ja avasin portin.Talutin Karosin talliin.Jätin käytävälle koska karsinassa ei ollut vielä kuivikkeita.Pistin kiinni ja pyysin yhtä karsinan siivoojaa katsomaan Karosin perään ja kun hän suostui hain Karosin harjat ja suitset sekä satulahuovan ja vyön.Palasin sen luokse kiitin tyttöä siitä että hän oli suostunut katsomaan Karosia.Sitten harjasin sen huolellisesti kovaharjalla.Onnekseni se oli ollut nätisti tarhassa joten vain mahanalunen ja jalat olivat pikkuisen kuraisia mutta ne pesin ja harjasin huolellisesti.Tarkistin jalat ja pistin suitset päähän.

Asetin satulahuovan orin selkään ja pistin vyön löysälle kiinni.Taputin Karosia ja pistin pintelit jalkoihin.Hain kypäräni ja raipan sekä liinan.Sitten talutin sen maneesiin joka oli vapaana.Suljin maneesin isot ovet ja Karos säpsyili ääntä.Se potki takasillaan ja piti korvansa luimussa. -Soo soo poika ei hätää ne ovat vain nämä isot ovet jotka rätisevät entistä enemmän kun tuulee, uskothan ei tarvitse pelätä, lepertelin Karosille.Talutin sen keskelle maneesia ja kiristin vyötä sen verran että se pysyisi vauhdissa selässä.Sitten pistin liinan kiinni suitsiin ja taluttelin Karosia pitkään.Kun se rauhoittui hiukan teimme ravissa ympyröitä.Menin Karosin vierellä.Pienten verryttelytuokioin jälkeen päästin Karosin irti ja annoin sen vapaasti mennä pitkin maneesia.Raahasin keskelle kenttää estetolppia ja puomeja n.10 estetolppaa joista siis pystyisi tekemään 5 estettä ja 10 puomia.Kaivoin taskustani porkkanan ja vihelsin.Näytin porkkanaa Karosille ja sain orin hetken houkuttelun jälkeen kiinni.Taluttelin sitä estetolppien välistä pari kertaa ja laitoin sitten puomeja.Käynnissä Karos askelsi puomen yli oikein sulavasti.Taputin sitä ja menimme toiseen suuntaan.Nyt menimme jopa ravissa.Ravipuomit olivat pikkuisen hankalempia mutta onnistuivat kuitenkin.Kävelytin Karosia hetken ja nostimme laukkaa ympyrällä.Sitten päästin orin kiinni ja ohjasin sitä raipan avulla menemään puomeja kyllä se aika hankalaa oli mutta loppujen lopuksi kun molemmat tajusimme mitä piti tehdä alkoi sujua.Karos näytti tykkäävän puomeista.Annoin sen taas olla vapaasti maneesissa ja kävin nostamassa esteitä niin että pistin toisen pään 5cm ja toisen annoin olla maassa kun esteitä oli viisi tein niin että ensimmäinen este oli niin että vasen puoli ja korotettu sitten oikea puoli ja niin edes päin.Ajoin Karosin sinne ja ori innostui oitis.Reippaassa askelluksessa Karos meni todella upeasti.Kehuin sitä ja päätin lopettaa tähän.Otin Karosin kiinni korjasin esteet pois ja lähdimme maastoon hiukan käppäilemään pariksikymmeneksi minuutiksi.

Kiersimme n.20min lenkin kiertäen peltojen kautta ja metsänhalki.Kävelimme vain.Kun saavuimme tallille oli kello 12.00.Riisuin Karosin tallissa ja heitin loimen selkään.Vein sen tarhaan ja kävin viemässä satulahuovan pienen harjailun jälkeen omalle paikalle.Suitset pyyhin ja kuolaimet pesin sitten menin pistämään ruuat turpoamaan.Söin voi leipäni ja join mehupulloni tyhjäksi.Kävin pistämässä Karosin karsinaan kuivikkeet ja suljin ikkunan.Kun kello oli yksi menin laittamaan Karosille tarhaan ruuat.Pari tuntia autoin kaikkia jotka apua tarvitsivat karsinoiden siivoamisessa hevosten tarhauksessa ynm.Aika paljon hain puhtaita kuivikkeita ja levitin niitä karsinoihin.Kun ilta alkoi hämärtämään hain Karosin tarhasta ja lähdin sen kanssa kiertämään maastossa semmoisen ½h lenkin.Kävimme metsässä kävelemässä ja kapusimme jyrkälle mäelle ja tulimme sieltä tallille.Annoin Karosin syödä tallipihassa hiukan maasta ruohoa ja heinää mitä nyt vielä oli jäljellä.Sitten vein sen takaisin tarhaan kello oli nimittäin 18.15.Kävin pistämässä Karosin iltaruuat valmiiksi ja pyyhin sen varusteet.Kiillotin sen nahkariimun ja pölytin harjat ja harjasin loimesta karvat pois.Ei aikaakaan kun kello oli jo 19 ja hevoset haettiin talliin.Käytävällä harjasin Karosin tarkistin sen mahdollisilta kolhuilta ja päästin syömään ilta ruokaa.Sitten sanoin hyvät yöt ja kipitin kotiin.

19.10.

Sunnuntai aamuna kömmin ylös lämpöisestä pedistäni.En olisi millään jaksanut nousta kellon soittoon kunnes muistin mikä päivä tänään on.
-Jippiii pääsen hoitamaan Karosia! Kailotin niin kovalla äänellä että alaskerrasta alkoi kuulua äidin ja isän vihaista mylvintää.
-Oho hupsista, kuiskasin.Käväsin parissa minuutissa suihkussa ja vedin sitten äkkiä tallivaatteet niskaan eli upouudet ratsastushousut ja ikivanhan talliliivin.Kypäränkin nappasin naulasta ja juoksin rappuset alas keittiöön.Äiti näytti hiukan vihaiselta kun saapastelin keittiöön.
-Juu tiiän huusin liian kovaa, mutisin ja ohitin äitini.
-No ei hän siinä muuten mitään mutta kun kello ei ole vielä edes seitsemää, äitini mutisi normaaliin tapaansa rauhallisesti.
-Ai juuu nnii joo nyt on viikonloppu no mistä mä oisin voinut muistaa, mutisin ja voitelin leipää.
-No esim siitä ettet ole juuri nyt valmistautumassa koulubussiin nousua, isäni murahti keittiön ovelta.
-Terävä havainto, mutisin ja haukkasin leipäni parilla suu palalla.
-No mut nyt meen, mutisin ja heitin voin jää kaappiin.
-Nytkö jo?Ei ole soveliasta marssia toisen kotiin tähän aikaa aamusta, iskä motkotti ja vilkaisi rannekelloaan.
-Voi vitsi iskä sun kanssas, huomautin ja vedin ratsastussaappaat jalkaan.Ennen kuin iskäni ehti sanomaan sanaakaan olin jo loikkinut tieheni.

Paiskasin ulko-oven kiinni ja avasin ränsistyneen pyöräni lukon.Ampaisin matkaan tallikassi selässä heiluen.Poljettuani vajaat 5km saavuin leveälle hiekka tielle jota reunustivat kaunis kuusi metsä ja pellot.Vaikka olin tallilla käynyt vasta kerran oli reitti minulle jo täysin selvä!Pujahdin tallipihaan joka oli siistissä kunnossa.Kello oli 07.45.Talutin pyöräni "parkkiin" ja lukitsin sen.Sitten menin talliin.Moikkasin oitis Amaria kun naisen pää ilmestyi yhdestä karsinasta näkyviin.
-Olen loimimassa tässä juuri hevosia kun ulkona on hiukan vilpoista eikös olekkin?Amar kysyi.
-Juu onhan siellä ja tuulee melkoisesti, vastasin ja taputin hevosta jota Amar sillä hetkellä loimi.
-No niin eli hyvä vaan että laitetaan kaikille loimet voit mennä tutustumaan Karosiin vaikka heti ja se muuten tarhataan sitten Epun kanssa laita se vaikka tuonne ihan taaimmaiseen tarhaan se tarha on ainakin kunnossa tarkistin aamulla, Amar sanoi ja kiristi yhtä solkea vielä.
-Selvä, vastasin ja lähdin viemään reppuani.Sen kun olin vienyt loikin etsimään Karosin karsinaa.

Nuori rautias ori seisoi karsinassaan.Avasin karsinan oven ja annoin Karosin haistella.Karosilla oli korvat hörössä ja sen silmät olivat suuret ja ilmeikkäät.Silitin sitä rauhallisesti ja astuin karsinaan.Ori heitti päätään mutta tuli vielä lähemmäksi, uteliaisuus taisi viedä voiton.Rapsuttelin Karosia siinä hetkisen kunnes nappasin sen nahkariimun naulasta.Sujautin sen varovasti päähän ja taputin Karosia.Kiinnitin sen ja pistin löysästi karsinan kaltereihin kiinni.Poistuin karsinasta ja hain Karosin harjapakin sekä ulkoloimen.Pistin loimen vielä odottelemaan karsinan ulkopuolelle mutta kaivoin pakista Karosin kovaharjan ja menin sitä harjailemaan.Aloitin varovasti pitkin vedoin kaulalta.Karos hiukan oli rauhaton mutta hetken jutustelun jälkeen se alkoi kuuntelemaan minua eikä enää sählännyt niin kovasti.Harjasin sen huolellisesti ennen kuin puhdistin kaviot.Niissä ei ollut mitään.Pistin tavarat pakkiin ja heitin loimen Karosin selkään.Pistin kaikki remmit kiinni ja vedin loimen kunnolla paikoilleen.Sitten vedin vetosolmun auki ja talutin Karosin käytävään.Ori tanssahteli vierelläni ja vilkuili taakseen.Silitin sitä ja seisoimme siinä tukkeena hetken.Onneksi kukaan ei kumminkaan yrittänyt päästä ohi.Pidin Karosin riimusta kiinni ja talutin sen pihaan.Reippaasti astelimme takatarhan portille.Punarautias suomenhevonen oli juuri kierähtänyt maahan piehtaroimaan.Napsautin sähköt pois ja pujahdimme tarhaan.Otin riimun pois Karosilta ja annoin sille omenan palan.Sitten päästin sen menemään.Nuori ori laukkasi kovaa vauhtia suomenhevosen luokse jonka päättelin olevan Eppu.Hymyilin ja palasin tallille.

Vein Karosin harjapakin takaisin omalle paikalle ja lähdin hakemaan kottikärryjä ja talikkoa.Kärräsin ne Karosin karsinalle ja rupesin luomaan lantaa.20min kuluttua olin saanut siivottua Karosin karsinan.Hain vettä ämpäriin ja juuriharjan.Pesin Karosin kaurakipon ja vesiautomaatin sekä hiukan seiniä ja ovea.Tämän jälkeen vein kottarit ja talikon pois sekä myös ämpärin ja lika veden.Menin pihalle ja kävin kurkkaamassa oliko takatarhan vesisanko täynnä vai miten.Siinä oli alle puolet vettä ja vesi oli hieman likaista joten irrotin saavin ja raahasin sen tallin nurkalle.Kaadoin vedet metsän reunaan ja pesin vesisangon huolellisesti.Sitten täytin sen ja raahasin takaisin tarhaan.Sidoin kiinni ja lähdin talliin pesemään varusteita.Avasin Karosin varustekaapin oven ja otin sieltä satulan, suitset ja satulan ja suitsien eri osat (joita säilytettiin hyvässä järjestyksessä laatikossa).Otin myös satulasaippuan sekä kävin hakemassa sienen ja ämpäriin vettä sekä kuivan liinan.Karosin satulassa ei ollut jalustimia ollenkaan kun eihän niitä vielä tarvittu.Pyyhin satulan huolellisesti ja pesin sen sitten satulasaippualla.Kiillottelin sitä hieman ja kuivasin.Harjasin satulahuovasta karvoja pois ja pistin sitten satulan takaisin kaappiin.Pyyhin satulan ja suitsien osista kaiken ylimääräisen pois ja kiillotin ne.Suitsetkin pesin huolellisesti.Kuolaimet olivat vähän kinkkiset mutta puhtaat niistäkin tuli.Pistin puhtaat tavarat takaisin kaappiin ja otin harjapakin.Menin niitä rappusille pölyttämään.

Kun kello läheni pian 11 menin käytävälle ja muistelin hetkisen mistä löytäisin talliluudan.Sitten hoksasin että se oli toimiston vieressä olevassa varastossa.Hain sen sieltä ja rupesin lakaisemaan tallia.Joku oli jo lakaissut tallin päädyn joten otin vain n.1/4 tallista.Sitten vein luudan omalle paikalle.Kipaisin ulos pääovesta ja menin hakemaan Karosia talliin.Onneksi taskussani oli porkkanoita.Niiden avulla sain Karosin hyvin kiinni.Kiitin sitä ja talutin sen talliin.Kävin pistämässä sähköt takaisin koska Eppu oli vielä ulkona ja menin hoitamaan Karosia.Otin loimen pois selästä ja käärin pintelit jalkoihin.Silittelin taas Karosia ja hain satulahuoneesta suitset joissa ei ollut kuolaimia vielä.Vein ne Karosin karsinaan ja suitsin sen.Otin ohjat pois ja laitoin tilalle riimunarun.Rapsutin Karosia harjan tyvestä ja talutin sen kentälle.Taluttelin reipasta hevosta kentällä n.10min.Kävelimme vain ja teimme paljon voltteja ja ympyröitä sekä kiemura uraa ja pysähdyksiä.Palkkasin Karosia usein taputtamalla sitä ja hieman rapsuttamalla.Kun olime ollut kentällä n.10min poistuimme siltä ja lähdimme maastoon.Kävelimme pitkin metsä polkua ja kuuntelimme lintujen laulua.Tuuli kahisutteli puiden lehtiä maassa ja ilma oli melko viileä.Karos nautti selvästi maastossa olosta se kävi vielä reippaammin kuin kotipihassa ja kuunteli tarkkaavaisesti.Pidättelin sitä hiukan ja käännyimme ensimmäisestä mutkasta vasemmalle.Korkeat kuuset reunustivat tätä kapeata polkua jota kävelimme.

Käveltyämme reilun 1km tulimme vähän isommille teille.Hetken matkaa käveltyämme maalaistietä käännyimme peltotielle.Lähdin juoksumaan ja maiskutin.Karos oli oitis valmiina ja pyrähti pitkä askeliseen raviin.
-Prrr prrr poika, naurahdin ja ori hiukan hiljensi.Silitin sitä nopeasti.Menimme hiljaista tepsuttelua ravia n. 1km verran. Sitten taas kävelimme.Hyppäsimme ojan yli pellolle ja Karos intoili oitis se kääntyi ympäri ja hirnui kimeästi.Kuljimme pellon reunaa pitkin kunnes metsä tuli vastaan Nyt oja olikin jo aika iso joten hyppäämällä ei päässyt yli tai siis en minä kyllä Karos yli pääsisi.Etsin katseellani pellon reunalta jotain kohtaa josta pääsisi yli.Kauempana näin sillain jonka joku oli rakentanut se siis oli oikein kestävä ja hyvä siltä josta autokin voisi hyvässä tapauksessa mennä yli.Kävelimme sinne ja tutkailin siltaa, astuin askeleen märälle sillalle mutta Karos ei ollut mielissään puuhasta.Seisoin siinä rauhassa ja annoin riimunarun olla melko vapaana.Houkuttelin Karosta tulemaan.Voi mikä herkkusuu hetken houkuttelun jälkeen ori astui sillalle ja kuunteli ihmeissään.Annoin sille porkkanan.Enään ei tarvinnut houkutella kun se kerran oli huomannut ettei sillassa mitään pelättävää ollut se ravasi sen yli ja jäi vastarannalle katselemaan.Tulin perässä.Annoin sille porkkanan palan ja jatkoimme matkaa mäkeä ylös.15min kulkemisen jälkeen olimme jo aivan lähellä tallia kävelimme vain parin sadan metrin soratie pätkän ja olimme tallipihassa.Vein Karosin talliin ja vilkaisin kelloani ohhoh kello oli 12.10 no otin Karosilta pintelit pois jaloista ja vein sen sitten tarhaan.Nyt siivosin Karosin tavarat omille paikalle ja menin pistämään sen ruuat likomaan.

Menin toimistoon ja söin siellä eväitäni joita minulla oli mukana.Luin samalla hippos-lehteä ja katsoin yhden hoitajan kanssa nauhoitettuja esteratsastuskilpailuja telkkarista.Äkkiä oli kello jo melkein yksi.Nousimme hoitajan kanssa sohvan nurkasta ja menin hakemaan Karosin riimun ja riimunarun.Hain sen talliin ja päästin syömään.Palasin karsinalle n.20min kuluttua.Karos oli syönyt ja hääri nyt karsinassaan.Menin sen luokse ja juttelin sille.Istahdin oljille ja Karos laski epävarmana päänsä lähemmäksi minua.Silitin sitä hetken kunnes se veti päänsä pois.Nousin ylös ja poistuin karsinassa samassa puhelimeni rupesi soimaan.Vastasin:
-Wonder.
-No äiti täällä.Tuleppas syömään.
-Mä söin just mun eväät, marisin.
-No meillä on ruoka joten silloin tullaan syömään, äiti sanoi.
-Joo joo moikka, mutisin ja lopetimme puhelun ei auttanut muu kuin polkea kotiin.

Pääsin tallille vasta puoli 4 kun olin ensin syönyt, lenkittänyt koirat, siivonnut huoneeni ja tehnyt kaikki maailman kotityöt.Kiirehdin tallille ja menin heti moikkaamaan Karosia joka oli tarhassa koska hevoset vietiin aina ulos tuohon aikaan.Katselin nuoren hevosen tarhassa oloa se heitti päätän ja pyrähti aina välillä laukkaan.Leikki Epun kanssa ja kun se huomasi että joku oli tullut katsomaan se käväsi katsomassa jospa minulla olisi sille herkkuja ja kun ei ollut se palasi leikkimään Epun kanssa.Aika vierähti nopeasti ja noin neljän aikaan otin Karosin talliin.Harjailin sitä karsinassa ja katsoin sen kaviot.Selvitin jouhet ja pistin sille kevyen loimen ja suitset.Nappasin liinan ja raipan ja astelimme vapaana olevalle pikkukentälle.Karos hypähti portilla puoliksi pystyyn säikähdyttyään heiluvaa porttia.Rauhoittelin sitä ja menimme keskelle.Kiristin hiukan turpahihnaa ja aloitimme alkulämmöistä käynnissä.

Kun olin Karosia juoksuttanut käynnissä kumpaankin suuntaan pari kertaa siirryttiin raviin.Sain hetken Karosin vauhtia hiljentää ennen kuin päästin kunnolla menemään.Tehtiin paljon käynti-ravi siirtymisiä ynm.Myös pysähtymisiä ja ympyröitä harjoiteltiin sekä hiukan peruutusta ja pohkeenväistöä jotka eivät menneet kyllä kovinkaan hyvin mutta ei se mitään hyvään lopetettiin kumminkin.Sitten kävelytin taas Karosia ennen laukan nostoa.Laukka onnistui oikein hyvin ensin sitä koitettiin pääty-ympyrällä ja lopuksi koko uralla.Karosilla oli toki paljon energiaa jota se saikin hyvin purkaa.Kun tämä hetken harjoitus oli loppu puolillaan raahasin vielä kentälle 4 puomia ja ravautin Karosia niiden yli.Se osasi taitavasti pistää askeliaan sinne väliin.Sen jälkeen jäähdyttelin sen ja vein talliin.Siivosin puomit pois ja riisuin Karosin.Kello oli 17.45.Harjailin vielä Karosia ennen kuin menin pistämään iltaruuat likomaan ja vein Karosin itse vielä hetkeksi hakaan.Siivosin sen karsinasta pari lantakikkaretta ja kävin siivoamassa sen ja Epun tarhan.Sen jälkeen vein lannat lantalaan ja katoin kuin kentät lanattiin.Loppu ilta tallissa häärittiin siisteyden parissa ja seitsemältä hevoset haettiin sisälle.Katsoin kun Karos söi ruokiaan ja ruuan jälkeen tarkistin sen jalat ja muutenkin sen ettei sillä ollut mitään kolhuja tullut kun se oli tarhassa ollut.Sitten hevosten annettiin olla alkuilta ihan rauhassa ja lähdettiin itse kotiin.Sanoin Karosille hei hei heitin sille porkkanan ja palasin kotiin.

17.10.

Totesin vielä toissapäivänä vallinneen kauniin syysilman kaikonneen kuin tuhka tuuleen kun kohmeiset kädet nukkavierun, vihreän tallitakkini venyneissä taskuissa loiskin valtameren kokoiseksi vesilätäköksi muotoutuneen tallipihan poikki tallin pääovelle. Oven aukaistuani totesin minden saapuneen Roomeota hoitamaan ja yhden tallin sisäpuolen valaisua yrittäneen lampun sammahtaneen tänä harmaana ja viimaisena syyspäivänä. Tästä toisesta asiasta vähemmän ilahtuneena mutisin mindelle tervehdyksen ja lompsin varsin epämotivoituneena toimistoon hörppimään Elinan juuri parahiksi keittämää teetä. Heitin toisen vaaleansinisten farkkujen verhoaman jalkani ilmeisesti turhan reippaasti ristiin toisen jalkani päälle, sillä lonksuvasta kumisaappaastani lensi kaunis kurakaari toimiston matolle - joka muuten joskus oli ollut kirjava, nyt lähinnä harmaa ja roskainen.

Huokaisin voipuneena teemuki kädessäni ja painauduin syvemmälle upottavan sohvan uumeniin. Kohta paikalle pärähtänyt Ulrika katseli minua hetken vähän ihmetellen ennen purskahtamistaan äänekkääseen nauruun - näytin kuulemma kummalta kun kasvoistani näkyi takin pystyyn nostetun kauluksen takaa vain syysilmasta punastunut nenäni. Nyt jaksoin itsekin jo hymähtää surkeudelleni ja ryhdistäytyä: aloin jakelemaan työtehtäviä loppupäivälle. Ulrika halusi välttämättä totutella Stefania harjaukseen ja Elina taas tahtoi vääntää Empaatin kanssa koulua kuraisella kentällä. Itseäni viehätti eniten mukava sisätyö: Randomia ajamaan maneesiin siis!

Tarvoin Ulrikan kanssa yhtä matkaa tarhalle jossa Rando ja Stefan majailivat ja nappasin yltä päältä kuraisen shetlanninponin riimusta kiinni juuri ajoissa ennen kuin se ehti livahtaa portista ulos omine lupineen. Rando ei torumisiani jäänyt kuuntelemaan vaan rynnisti jo kaikella shetlanninponin vauhdillaan ja päättäväisyydellään kohti tallia: onneksi sain sen sentään ennen ovea vähän paremmin kontrolliin! Sidoin Randon karsinansa seinän kaltereihin ja kipaisin hakemaan harjat ja ponipalleron ajovehkeet varustehuoneesta. Rando käyttäytyi harvinaisen siivosti hoitotoimenpiteiden ajan, vaikka pitihän kavioiden nostosta ja putsauksesta pieni tappelunpoikanen saada pystyyn..

Kunnialla kuitenkin pääsimme maneesiin asti! Siellä tarkastin vielä että kaikki remmit olivat oikeaoppisesti kiinni ja sitten loikkasin kärsimättömän oloisen ponin kärryille ja maiskautin sen liikeelle. Rando käyttäytyi heti alusta asti todella mukavasti, tepsutti reippaasti sinne minne käskin ja kohta huomasin jo virnisteleväni niinkin hassulle jutulle kuin Randon heiluville korville sen yrittäessä parhaansa mukaan kuunnella käskyjäni. Kohta maneesiin saapuivat minde ja Roomeo esteharjoituksiin, joten katsoin viisaammaksi liueta kuitenkin ulos - ties mitä macho pikkuponini olisi keksinyt Roomeon päänmenoksi!

Käänsin Randon maneesin kulmalta lähtevälle kärrytielle joka johtaa aina naapurissa sijaitsevan maatilan pihaan asti. Pienestä tihkusateesta huolimatta jaksoin iloita siitä miten Rando kopsutteli reippaasti, korvat hörössä läpi tielle kasautuneiden lätäkköjen. Tuulen takia puista päällemme tippuvat vesiryöpyt tuntuivat välillä häiritsevän Randoa sen verran että piti ottaa vähän sivuaskelia.. Kohta kuitenkin äkkäsin ihmeen kuivilta näyttävät sänkipellot, joista yhdelle menimmekin Randon kanssa naapurin luvalla vähän treenaamaan. Rando vääntyi ja kääntyi todella hienosti ja totteli pienimmästäkin avusta innokkaasti, joskin välillä liiallistakin vauhtia yllä pitäen.

Lopulta totesin olevani Randon tapaan läpimärkä ja kaiken lisäksi vettynyt pellonpohja alkoi liukua ikävän usein Randon kavioiden alta. Niinpä suuntasimme kulkumme takaisin tallille, jonka ikkunoista loistivatkin kutsuvasti kuivuudesta viestivät valot - paitsi se yksi joka oli poksahtanut rikki. Tallissa riisuin poniltani kipin kapin varusteet ja suoritin huolellisen kuivaustoimenpiteet. Tallissa oli muitakin ratsujaan kuivattelemassa ja tunnelma oli todella hyvä - kaikilla tuntui menneen hyvin hevosten kanssa!

Kun hevoset oli saatu vähän kuivemmiksi ja niille loimet päälle, putsailimme yhteistuumin hevosten varusteita siirrettävästä sähköpatterista lisälämmitystä saaneessa varustehuoneessa. Varusteiden kiiltäessä puhtauttaan siirtyi kukin vielä hetkeksi omiin puuhiinsa ennen hevosten sisällehakua - meikäläisen puuhiin kuuluivat sen rikkinäisen lampun vaihtaminen, toimiston lattian lakaisu ja Ruiskukan Gildan perusteellinen puunaus ja sen kavioiden ekstrahuolellin tarkastelu ihan vain totuttelumielessä. Päivän päätteeksi juoksimme vauhdilla hakemaan hevosia sisään, sillä tummat pilvet olivat alkaneet tosissaan valuttaa sisältöään kohti jo valmiiksi läpimärkää maankamaraa! Kun kaikki hevoset olivat sisällä, ravasi osa tallilla olevasta ihmispopulasta (johon kuului minä, minde, Ulrika ja Elina sekä eräässä vaiheessa tallille tupsahtanut lähitalon tyttö Kaisa) kiikuttamassa kärsimättömille kopukoille iltarehuja samalla kun osa kuivaili pahiten kastuneita kaviokkaita. Lopulta kaikki hevoset saatiin kuivattua ja ruokittua, minkä jälkeen toivoteltiin talliporukan kesken hyvät yöt ja kukin liukeni omaan suuntaansa.

15.5.

Kesä hipsuttelee jo reipasta vauhtia kohti Suomea ja Heijastusta! Pikkulinnut visertelevät iloisesti heti aamun valjettua, puiden lehdet varoittelevat puhkeamisestaan kirkkaalla vaaleanvihreällä värillään ja ruohikkokin on luopunut tylsän harmaasta ja ruskeasta väripeitostaan :) Vielä eivät ole haarapääskyt saapuneet rakentelemaan pesiään tallin katon alle, mutta eivätköhän pääskysetkin pian tule - ja silloin voidaankin jo virallisesti julistaa kesä saapuneeksi!

Värikkään loppukevään tuomaa iloa lisää ainakin minun kohdallani se että uusia tarhoja on pystytetty jo kolme kappaletta! Vielä kolme tarhaa pitäisi saada pystyyn, mutta kun naapurin isäntäkin on koko viikon ajan auttanut pystyttelyssä pitäisi viimeistään ensi viikon lopulla olla loputkin tarhat pystyssä.

Omista hevosistamme kantavat tammat, Demites, Woa ja Calivera, muuttavat pian yhteiselle laitumelle kun Demikin jää kuun lopulla mammalomalle kisakentiltä. Caliveran varsaloma alkaa ensimmäisenä, se nimittäin aloittaa lomansa jo sunnuntaina. Woa seuraa perässä sitten ensi viikon perjantaina ja Woa 30. päivä tätä kuuta. Nämä tammat ovatkin sitten jo palanneet kisaradoille kun Whirella jää varsalomalle 30.7. - sitä ennen Liinu kisaakin ahkerasti varsinkin estekisoissa.

Muiden hevosten lomista en ole vielä tehnyt päätöksiä. Loput kouluhevoset ainakin kisaavat sinne asti kunnes mainitsemani kolmikko tulee takaisin mammalomalta, ehkä sitten olisi aika muidenkin kouluratsujen pitää lomaa? Silla voisikin mennä Liinun kaveriksi, Kari, Seri ja Pepe taas voisivat samoihin aikoihin mennä samalle laitumelle lomailemaan.. Eläkeläiset voisivat lähteä heti 27. tätä kuuta lomille ja Teri voisi liittyä joukkoon sitten kesäkuun lopussa jäädessään kisaeläkkeelle :)

Tallin nuorukaiset eivät varsinaista lomaa saa, vaan joka päivä tehdään Keenan kanssa talutus- ja kaikenlaisia totutusharjoituksia Empaatin alkaessa totutella piakkoin satulaan ja sitten ratsastajaan ja ratsastuksessa käytettäviin apuihin. Empaatti on tottunut loistavasti kaikenlaiseen käsittelyyn, antaa harjata itsensä joka puolelta ilman minkäänlaisia ongelmia. Kavioidenkin hoitoon herra suhtautuu niin välinpitämättömästi kuin ikinä hevonen voikin, talutettaessa herra on oikea fiksuuden perikuva ja tottelee taluttajaansa todella kuuliaisesti. Suitsiin totuttaminen ei ollut Empun kanssa mikään ongelma, vaikka kuolaimet eivät nuoren orin mielestä maailman mukavimpia vempaimia olekaan.

Keena on reipastunut ihan mielettömästi siitä kun saapui Heijastukseen, nyt pikkutamma tekee sujuvasti tuttavuutta niin muiden hevosten, ihmisten kuin koirienkin kanssa. Toissapäiväisellä talutteluretkellä tallin lähellä törmäsimme hirveenkin, mutta onneksi Keena ei järjestänyt kohtausta vaan ensin vain jähmettyi paikoilleen ja tarkkaili hirveä lievästi kauhistuneena, mutta kun hirvi ei tehnyt lähestymisyrityksiä niin Keena selvästi rauhoittui vaikka jatkoikin hetken aikaa matkaa puhisten ja tanssahdellen. Monesti kevään aikana on tullut todettua että Keena pitää vedestä joka suhteessa - pesut ja pelkät jalkojenkin suihkuttelut ovat huippuhauskoja, ja sateisella ilmalla ulkona ollessaan Keena oikein ryntää metsän kätköistä sateeseen nautiskelemaan ja vesilammikoissa pyörimään! Ja mikäs sen mukavampaa kun tamma on niin vaalea väriltään…

Mutta nyt riittää satuilut, pitää rientää auttamaan tallitöissä! Iltapäivällä voisikin käydä isommalla porukalla maastossa kun on näin kaunis auringonpaiste ja niin tyyntäkin vaihteeksi kauheiden puhurien jälkeen…