Ensikohtaaminen

Heräsin unisena herätyskelloni soittoon.
-Mitä nyt..?, mumisin ihmeissäni ja etsin herätyskelloani.
Huomasin että kello oli vasta puoli seitsemän. Ihmettelin itsekseni miksi panin sen näin aikaisin soimaan kesälomalla. Sitten muistin että tänään menisin tallille. Hyppäsin ylös sängystä ja puin vaatteet nopeasti ylleni. Juoksin keittiöön ja otin jääkaapista evääni mukaan. Nappasin vielä tuolilta kassini. Juuri kun olin ovella kuulin äänen.
- En ole kerinnyt korjaamaan pyörääsi, joudut lainaamaan veljesi pyörää! isä huusi aamiaspöydästä.
Mutisin jotain vastaukseksi ja pujahdin ulos. Nousin pyörän selkään ja lähdin ajamaan kohti tallia. Onneksi talli ei ollut kaukana, ehkä muutama kilometri. Olin ollut tosi iloinen, kun muutimme tänne lähelle tallia. Ajoin jonkin matkaa kunnes lopulta aloin saavuttamaan päämäärääni. Erotin jo tallirakennuksen ja hevosten tarhoja. Parkkeerasin pyöräni tallin viereen ja astuin talliin sisään.

Ihana tuoksu tunkeutui nenääni. Katselin ympärilleni. Olin pari päivää sitten käynyt jo hieman tutustumassa talliin ja pyytelemään Randoa hoitsuksi. Olin kuullut että Rando oli aikamoinen veijari, mutta se ei minua haitannut. Etsin katseellani Randon karsinaa. Huomasin Randon joka yritti kurkistaa karsinastaan, mutta Randon pieni turpa vaan näkyi. Kävelin sen luo. Silitin sitä ja puhuin sille rauhallisesti. Ilmeisesti hevosia ei vielä oltu viety ulos. Mutta kellohan olikin vasta seitsemän. Äkkiä kuulin äänen takaani.
-Hei! Kukas olet? Ai niin, olet se Randon hoitaja. Minä olen Elina. Hauska tutustua!, hän sanoi iloisesti ja kantoi samalla isoa heinä annosta sylissään.
-Minä olen Tirre tai oikeastaan se on lempinimeni.., lauseeni jäi kesken, kun Elina keskeytti minut.
-Meillä on aamuheinät vielä jakamatta, tule vaan auttamaan!, Elina sanoi nopeasti ja lähti erään hevosen karsinan luo ja tyhjensi heinäannoksen sinne.
Nyökkäsin hiljaa vastaukseksi ja lähdin hakemaan heinää Randolle. Pian olin jo täydessä touhussa jakamassa heinää hepoille. Elina selitti minulle, että tänään Ulrika olisi poissa samoin Amar. Jaimme vielä yhdessä hepoille väkirehut ja tarkistimme vesiautomaatit. Sitten menimme toimistoon. Panin kassini omalle kaapilleni ja istuin alas. Elina tarjosi minulle teetä, mutta sanoin etten ollut teeihmisiä. Onneksi toimistosta löytyi mehua ja otin sitä lasillisen. Juttelimme jonkin aikaa ja kerroin suunnitelmastani ratsastaa hieman Randolla.
-Ole sitten varuillasi, sillä ei olle menty nyt pitkään aikaan joten se voi olla vauhdikas, Elina varoittelin ja joi mukistaan loputkin teen rippeet.
Nyökkäsin ja join mehuni loppuun. Äkkiä talliin alkoi kuulua puhetta.

Toimiston ovi avattiin ja pari tyttöä astui sisään. He moikkasivat Elinalle ja tämä jäi puhumaan heille.
-Tuota..Menen tarkistamaan Randon ja vien sen sitten tarhaan, kun alkaa kello olla kahdeksan, sanoin ja odotin vastausta.
-Joo, tulen kohta viemään muutkin hepat tarhaan. Muuten, tarha on tarkastettu ja varmaan kohta tulee lisävoimiakin apuun, Elina sanoi ja jatkoi jutteluaan.
Lähdin toimistosta ja menin Randon luo. Kävin Randon riimun, sekä riimunarun ja panin ne sille. Laitoin sen hetkeksi kiinni ja tarkastelin sen jalat. Rando liikahteli levottomasti koko ajan ja minun piti ihan käskeä sitä. Irrotin Randon ja lähdin taluttamaan sitä. Käytävälle oli tullut porukkaa. Ulkona huomasin, että osa hevosista oli tarhoissaan. Varmaan jotkut tytöt olivat vieneet hoitsunsa jo tarhaan. Rando yritti ruveta ravaamaan, mutta pidin sen kovassa kurissa. Tamma aitauksen vierestä kulkiessa Rando oli käydä yli-kierroksilla melkein liikaa ja oli nousta pystyyn. Rauhoittelin sitä ja lopulta päästin sen omaan tarhaansa kaveriensa seuraksi. Sitten kävelin talliin ja otin kottikärryt, sekä talikon. Menin Randon karsinaan ja tyrmistyin. Herra Rando oli näköjään joka puolelle tehnyt tarpeitaan. Huokaisin ja rupesin työhön.

Melkein tunnin uurastuksen jälkeen lopetin ja pyyhin hikeä otsaltani. Nopeasti putsasin vielä Randon vesikupin. Kävin tyhjentämässä kottikärryt ja vein ne paikoilleen. Joku tyttö pyysi minua vielä satulahuoneen järjestelyyn. Sanoin tälle tulevani ihan kohta. Kävin nopeasti katsomassa Randoa, jolla oli vaan turpa kiinni ruohossa. Huomasin ensinmäisen tunnin alkaneen maneesista. Sitten lähdin nopeasti satulahuoneeseen. Järjestelimme tavaroita paikoilleen pitkään. Satulahuone oli ollut aivan sekaisin eräitten aloittelijoiden jäljiltä. Pitkän työn jälkeen menin toimistoon ja kulautin yhden mehulasin suuhuni.
- Tarvitseeko kukaan tällä hetkellä kenttää?, kysyin ja katselin ympärilleni.
- Ei oikeastaan, sillä aika iso ryhmä tästä lähtee nyt maastoon, joku sanoi ja nousi paikaltaan.
Sanoin jotain vastaukseksi ja istuin vapaalle paikalle. Päätin pitää pienen tauon. Rupesin ahmimaan eväitäni ja tarkastelin tuntilistaa. Onneksi kenttä oli vapaa ja lähdin hakemaan Randoa tarhasta. Sain napattua Randon nopeasti tarhasta ja lähdin taluttamaan sitä kohti tallia. Pari kertaa se yritti kaahata ohitseni, mutta pidin kovan kurin. Panin Randon kiinni ja lähdin hakemaan harjoja. Harjailin Randoa rauhallisesti ja puhuin sille. Rando oli nukahtaa paikalleen ja lepuutti huulian hauskasti. Näpäytin sitä hellästi, että se heräisi. Harjasin vielä pään ja häntää selvemmäksi. Sitten otin kaviokoukun ja rupesin nostamaan kavioita. Rando ei nostanut niitä, vaan luimisteli. Suutuin Randolle ja käskin sitä. Näpäytin sitä kaulaan ja silloin Rando hieman rupesi kuuntelemaan. Sain kaviot putsattua, vaikka olihan se aika rankkaa. Kävin sen satulan ja suitset. Laskin satulan sään yläpuolelle ja liu`utin sen paikalleen. Rupesin kiristämään satula vyötä, mutta Rando pullisteli. Se oikein keskittyi ja suutuin sille. Tökkäsin sitä hieman mahaan kyynerpäällä ja remmi kiristyi helpommin. Sitten rupesin laittamaan Randon päähän suitsia. Se nosti päätään korkealle. Lopulta sain sen kuriin ja pujotin kuolaimet sen suuhun. Laitoin vielä remmit kiinni ja kävin kypärän. Otin varalta raipan mukaan.

Talutin Randon kentälle. Aijoin puolisentuntia näin aluksi ratsastaa sillä. Tuuli liikutteli hieman puita ja aurinko paistoi taivaalle pilvien sejasta. Pari tyttöä oli tullut katsomaan ja he kuiskivat toisilleen. En välittänyt siitä, kun talutin Randon keskelle. Kiristin vielä satula vyötä ja laskin jalustimet. Mittailin niitä sopiviksi ja nousin selkään. Annoin pohkeet ja suuntasin sen uralle. Kävelimme jonkin aikaa pitkin ohjin, kunnes otin ohjastuntuman. Rando pysähtyi äkisti, olin ihan äimänä ja annoin sillä pohjetta koko ajan. Lopulta minulle riitti ja näpäytin ori raipalle taakse. Silloin ori lähti kävelemään reippaasti korviaan luimistellen. Tein pari pysähdystä ja voltin. Ori ei oikein lähtenyt voltille joten väänsin oikein kunnolla ohjasta ja annoin pohjetta kaksin kerroin. Silloin Rando taipui tottelemaan ja teki työtä käskettyä.Vaihdoin täyskaarrolla sunnan. Nostin sitten ravin ja Rando lähtikin kovaa vauhtia painellen keskelle kenttää, pukkittelun ohella. Istuin satulassa ja pidätin koko ajan. Jalustimet irtosivat jaloistani. Sain hetken päästä rauhoiteltua Randon ja otin paremman istunnan. Otin uusiksi ravin, tekemällä samalla pieniä puolipidätteitä. Se onnistui hyvin ja ravasimme kahdeksikkoa. Taivuttelin Randoa kulmissa ja menin eri tempoissa. Sitten otin käynnin ja annoin sen hetkeksi kävellä pitkin ohijn. Kävelemisen jälkeen otin ravin ja nostin voltilla laukan. Ensiksi Rando ei millään nostanut, mutta annoin pohkeitten kanssa samalla raippaa. Laukkasimme rauhalllisesti kerran kentän ympäri, lukuun ottamatta paria sivuhyppyä. Sen jälkeen ravasin hetken ja lopettelin loppukäyntiin. Kävelimme hetken, kunnes suuntasimme kentän keskelle. Nousin selästä,nostin jalustimet ja löysäsin satulavyötä.

Talutin Randon talliin ja riisuin sen. Harjasin sen vielä nopeasti ja vein tavarat paikoilleen. Pesin kuolaimet huolellisesti. Menin Randon luo ja tarkastin sen jalat. Kaikki oli kunnossa joten vein sen tyytyväisenä tarhaan. Kävin vielä tallissa ja hain kassini kaapiltani. Sitten kävelin vielä Randon luo ja annoin sille kassistani porkkanan. Kun hyvästelin Randon, lähdin pyörällä ajamaan kotiini. Olin hyvin tyytyväinen, että olin selvinnyt Randon kanssa. Ajattelin että tästä tulee vielä ihana kesä!