Karosin päiväkirjaa

Tuttu syksyinen tuulisuus ja ilman kirpeys olivat saapuneet. Pyöräilin ylämäkeä ylös kovalla vauhdilla ja näin jo kaukaa korkeat tallirakennukset. Useat hevoset nauttivat syksyisestä päivästä tarhoissa, jokunen ravaili hiekka kentällä ja pari ratsukkoa näkyi katoavan metsään. Lukitsin pyöräni tallin pihalle ja menin talliin. Jätin kassini hoitajien huoneeseen ja hain satulahuoneesta Karosin varusteet ja harjat. Koe viikko oli pikku hijaa tulossa koulunkin osalta, joten pitkään en kerkeäisi tallilla olemaan. Karos seisoskeli ylvään näköisenä hiekka tarhassa ja hirnui kun kuuli askelia pihassa. Tervehdin sitä nopeasti ja vein varusteet talliin. Sitten noukin maasta orin riimunarun ja otin sen kiinni. Köpöttelimme reipasta vauhtia talliin ja sidoin Karosin kiinni. Nuori ori hirnui ja puhisi, tömisteli jaloillaan ja heitti päätään. Aloitin harjaamisen. Hevosilla lähti karvaa ja pikku hiljaa alkaisi uusi karva kasvamaan, tällä kertaa hieman paksumpana. Suittuani hoitohevoseni puhdistin sen kaviot ja pistin suojat kaikkiin jalkoihin. Satuloin hevosen ja vaihdoin paksun nahkariimun suitsiin. Laitoin omat kamppeet päälle ja vein hevosen kentälle. Pieni kienttä oli onneksemme vapaana, joten nousin ratsaille ja aloitimme alku verryttelyt. Kävelin viisi kierrosta kentän ympäri ja kokosin ohjat. Lähdin asettelemaan hevosta ja siirryimme kevyeeseenraviin. Orilla riitti puhtia. Tein paljon puolipidätteitä ja voltteja. Vaihtelimme useasti suuntaa ja yritin saada hevosta koottua.

Oli niin hurjan ihanaa ratsastaa taas pitkästä aikaa Karosilla. Koulu kiireet rajoittivat hurjasti minun menemisiäni ja kun tallille meni, meni siinä helposti koko ilta. Päätin kumminkin nyt nauttia tästä hetkestä ja keskityin ratsastamaan allani kulkevaa oria. Karos meni nyt pieniä matkoja peräänannossa ja pysyi paremmin hallinnassa. Se oli pehmeämpi suusta eikä kallistunut peräänannossa liikaa eteen. Taputin sitä ja siirryimme laukkaan pääty-ympyrällä. Ratsastin oria tiukasti pienellä ympyrällä ja tässä todella huomasi että saumaton yhteistyö oli parasta. Karos alkoi pikku hiljaa asettua myös laukassa. Kun se oli saanut purettua pahempia energioita se jaksoi taas keskittyä ja menikin oikein hienosti. Taputin sitä, siirryimme käyntiin ja annoin vapaat ohjat. Hikikarpalot olivat nousseet kummallekkin. Kentän keskellä oli kolme estettä, yksi niistä oli n. 60cm korkea pystyeste, toinen n. 80cm korkea pystyeste ja kolmas 90cm korkea tasaokseri. Kokosin ohjakset ja otimme hetken harjoitusravissa taivuttelua ja erinäisiä väistöjä. Sitten nostimme vielä toiseen suuntaan laukan ja hyppäsimme huolellisella ja tasaisella hypyllä matalimman esteen. Kehuin Karosia ja tulimme sen toistamiseen. Jatkoimme siitä suoraan pitkän kaarteen kautta 80cm korkealle pystylle. Kun Karos sai huolellisen lähestymisen ja hyvän kannustuksen, se hyppäsi vain pienillä ja kevyilla avuilla ja tosi sujuvasti. Rummutin kättäni hevosen kaulaa vasten ja otimme pari etuosankäännöstä käynnissä. Kävelimme hetken niin että molemmat rauhoittuivat ja tulimme vielä kerran "radan" johon kuului 60cm pysty, 80cm pysty, 60cm pysty ja lopuksi 90cm okseri. Karos meni sen todella nätisti! Kiitin sitä ja jäähdyttelimme.

Vein hikisen hevosen talliin ja riisuin varusteet. Pyyhin sen sienellä ja runsaalla vedellä. Harjasin piikkisualla ja katsahdin jalat ja kaviot. Sitten hieroin hieman linimenttiä takajalkoihin ja vein hevosen karsinaan. Toin kasan maukasta heinää ja tarkistin että vesi oli ok! Pian Karos tulisi viedä tarhaan mutta tässä välissä kerkeisin hyvin pesemään sen varusteet. Niimpä kokosin kaikki sen nahkavarusteet satulahuoneen penkille ja rupesin urakalla pesemään ja huuhtomaan likaisia varusteita. Siinä meni oma aikansa ja kun vilkaisin pihalle huomasin että siellä oli jo asetta hämäräisempää. Menin viemään Karosin vielä illaksi pihalle ja siivosin sen karsinan pois isoista lantakasoista. Sen jälkeen lakaisin käytävän kokosin Karosin ruuat valmiiksi ja lähdin kotiin kassi olalla heiluen.